
LEHTIKUVA
Koskela varoittaa EU:n olevan jälleen kerran suomalaisten kukkarolla: ”EU:ssa on menossa huolestuttava ja vaarallinen liittovaltiokehitys”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela varoittaa Euroopan unionissa tapahtuvasta Suomelle epäsuotuisasta kehityksestä. Ilmastotoimia koskeva sosiaalirahasto sekä tieliikenteen ja rakennusten fossiilisten polttoaineiden päästökauppa ovat jälleen iso harppaus kohti keskitettyä ja yhteisvelkaista liittovaltiota, jossa suomalaisilla on vain maksajan rooli.
Suunnitteilla olevan sosiaalisen ilmastorahaston koko on 72 miljardia, ja se on 25 % komission ehdottamasta uudesta päästökaupasta. Suomen maksut ovat ainakin 840 miljoonaa euroa tuloja suuremmat.
– Tämän lisäksi rahasto edellyttää vähintään 50 prosentin kansallista osarahoitusta, eli rahaston koko olisi lopulta 144 miljardia ja Suomen teoreettinen tappio jopa 1,68 miljardia, Jari Koskela sanoo.
EU ottaa roolia jäsenmaidensa sosiaalipolitiikassa
Rahaston kautta aiotaan jakaa rahaa niin sanotuille energiaköyhille, joita löytyy runsaasti Suomea keskimäärin rikkaammistakin EU-maista näiden heikon sosiaaliturvajärjestelmän vuoksi. Suomessa sosiaaliturva ehkäisee energiaköyhyyttä jo nyt kohtuullisen hyvin.
– EU:n sosiaalirahasto tarkoittaa, että EU käytännössä ottaa roolia jäsenvaltioidensa sosiaalipolitiikassa. Sosiaalipolitiikka on perinteisesti ollut kansallisen päätäntävallan alla, ja näin sen pitää ehdottomasti olla myös jatkossa, Koskela toteaa.
Päästökauppajärjestelmä ilmastorahastoakin ongelmallisempi
Ilmastorahastoa vielä suurempi ongelma on EU:n uusi päästökauppajärjestelmä, jossa päästökauppaa käydään ensimmäistä kertaa suoraan kansalaisten kukkaroilla. Uuden päästökaupan koko on noin 300 miljardia, ja vain 25 prosenttia siitä on tällä hetkellä korvamerkitty.
– Uusi päästökauppa tulee näkymään bensapumpulla ja lämmityskustannuksissa. Ensimmäistä kertaa komissio päättää, mihin päästökaupan tuottoja käytetään, ja erityisen olennaista on se, että kukaan ei vielä tiedä, mihin tämä ilmastorahaston ulkopuolinen 75 prosentin osuus menee, Koskela huomauttaa.
Suomalaiset pelinappuloita EU:n suurvaltapyrkimyksissä
Koskelan mielestä ei ole kestävää, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat jatkuvasti olemaan pelinappuloita EU:n suurvaltapyrkimyksissä. Oman maan asiat ja epäkohdat unohtuvat, kun Suomi velkaantuu solidaarisuuden nimissä.
– Me olemme nyt menossa järjestelyyn, jossa EU:n toimivaltaa laajennetaan salakavalasti sosiaalipolitiikan alueelle ilmastorahaston kautta. Samalla täysin uudella päästökaupalla kuritetaan kansalaisia kohtuuttomasti. EU:ssa on menossa huolestuttava ja vaarallinen liittovaltiokehitys, johon Suomea lisääntyvästi hivutetaan, Koskela tuskailee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaalinen ilmastorahasto EU-liittovaltio ilmastotoimet energiaköyhyys liittovaltiokehitys Euroopan unioni sosiaalipolitiikka Jari Koskela Päästökauppa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”

Perussuomalaiset: EU:n tulee siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa – ”Vaikuttamisen ainoan tarkoituksen tulee olla kansallisen etumme palveleminen”

Immonen: Suomi ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja – ”Hallituksen olisi korkea aika sanoa ääneen, että nyt riittää, emme halua maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden törsäilyä”

Huhtasaari: ”Italia ja Ranska odottavat kieli pitkällä Saksan vaaleja, jotta pääsevät toteuttamaan EU:n suurvaltaprojektia”

Kankaanniemi EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta: Tuet muihin maihin, tuplalasku Suomelle

Yliopiston lehtori Casper Wits: EU:n tekopyhyys mahdollistaa Kiinan vaikutusvallan kasvun Eurooppaa myöden
Viikon suosituimmat
Uusimmat

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää






