

Matias Turkkila
Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen
VTT Heikki Koskenkylä moittii EU-elpymisrahastoa. Rahastoon liittyy suuria ongelmia, ja sen oikeudellinen pohja on kyseenalainen. Rahasto tuskin jää kertaluonteiseksi hankkeeksi.
EU:n 750 miljardin elpymisvälinettä on käsitelty eduskunnassa ainakin neljän valiokunnan toimesta. Talousvaliokunnalle laatimassani lausunnossa nostin esille kaksi isoa ongelmaa. Ne liittyvät oikeudellisiin kysymyksiin ja avustusten avulla rahoitettavan investointiohjelman toteuttamiseen.
Oikeudelliset ongelmat liittyvät EU:n perussopimusten eli SEUT:n artikloihin 122, 310 ja 125. Elpymisvälineessä on kaksi osaa. Suorat avustukset ovat 390 miljardia ja lainaosa 350 miljardia euroa. Suurimmat ongelmat liittyvät avustusosaan. On mahdollista, että elpymisvälineen lainoja käytetään vähän, koska jäsenvaltioiden lainojen korot ovat hyvin alhaisella tasolla. Jopa Italia saa lainaa puolen prosentin korolla.
Elpymisväline perustuu hätärahoituksen mahdollistavaan artiklaan 122. Neuvoston päätöksellä voidaan myöntää rahoitusapua jäsenmaalle, jota kohtaa poikkeuksellinen luonnonkatastrofi tai muu vakava kriisi. Apu on kuitenkin ajallisesti rajattu ja sen tulee kohdistua tämän vakavan kriisin vaikutusten lieventämiseen. IFO-instituutti on Saksassa tehnyt tarkat laskelmat avustusten luonteesta (Koskenkylä, Suomen Uutiset 3.2.2021). Avustusten jako maiden välillä riippuu eniten BKT per capita -luvuista. Henkeä kohden laskettu BKT mittaa elintason eroja jäsenmaiden välillä. Koronan vaikutusten merkitys on vähäinen. Tätä osoittaa myös komission käyttämä nimi elpymisvälineelle ”Next Generation EU”, mikä viittaa siihen, että avustuksilla rahoitetaan pääosin investointeja. Niille komissio on määritellyt painopistealueet. Lisäksi avustukset rahoitetaan lainalla, jonka kesto on 30 vuotta.
Artiklan 310 mukaan unionin talousarviossa tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Artikla myös estää unionia rahoittamasta menojaan lainalla. Avustukset rahoitetaan lainalla. Avustukset ovat budjetin ulkopuolinen erä, mikä on tavallaan eräänlaista rinnakkaista kirjanpitoa. Tämä johtuu siitä, että avustuksiin liittyvät lainat katetaan EU:n omilla varoilla. Omien varojen lisäyksellä maksetaan lainan korot ja kuoletukset. Omiin varoihin tulee 0,60 prosenttiyksikön korotus pitkäksi aikaa. Omat varat eli 7-vuotisen budjetin tulopuoli on vuosina 2021-2027 1,40 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Jäsenosuusmaksun vuosittainen korotus on huomattavan suuri. Käytännössä voidaan sanoa, että EU:n menoja kasvatetaan lainalla, koska lainanhoitokulut rahoitetaan budjetin omilla varoilla.
Elpymisväline saattaa olla ristiriidassa myös SEUT artiklan 125 kanssa. Artiklaan sisältyy no bailout-periaate. Sen mukaan unioni ja jäsenvaltiot eivät ota vastatakseen toisten jäsenmaiden taloudellisia sitoumuksia. Koko 750 miljardin lainan vakuutena on unionin 7-vuotinen budjetti. Jos joku jäsenmaa ajautuu taloudelliseen kriisiin 30 vuotta kestävän lainan takaisinmaksun aikana, joutuvat muut jäsenmaat vastuuseen lainan koroista ja kuoletuksista ko. jäsenmaan osalta. Aikahorisontti on niin pitkä, että mitä tahansa voi tapahtua sen aikana. Monet asiantuntijat epäilevät Italian ja ehkä muidenkin maiden kyvystä selvitä pitkällä ajalla ylisuuren velkataakkansa kanssa. Jäsenmaa voi tällöin jättää myös maksamatta avustuksiin liittyvän lainan osan hoitokulut, jotka rahoitetaan korotetuilla jäsenmaksun osuuksilla.
IFO-instituutin arvion mukaan avustuksista noin 30 prosenttia on kaavailtu myönnettäväksi vuosien 2020 ja 2021 BKT:n kehityksen pohjalta. Mitä heikompi on BKT:n kehitys, sitä enemmän voi avustuksia saada. Pääosa avustuksista noin 70 prosenttia myönnettäisiin kuitenkin BKT per capita lukujen pohjalta. Myös pitemmän ajan työttömyysaste otetaan tällöin huomioon. Kuten IFO-instituutin analyysi osoittaa, valtaosa avustuksista olisi tulonsiirtoja korkeamman elintason jäsenmaista alemman elintason maille.
Komission käyttämä elpymisvälineen nimi NGEU on tarkoituksella valittu ja heijastaa sitä, että pääosa avustuksista on suunniteltu käytettäväksi investointien rahoitukseen. Komissio luettelee keskeiset painopistealueet, joille investoinnit tulisi ohjata. Näitä ovat erityisesti vihreän talouden ja digitalisaation edistäminen. Viime aikoina komissio on tuonut mukaan myös yleensä rakenneuudistusten edistämisen. Sektorikohtaisissa ohjelmissa määriteltäisiin tarkemmin painopistealueiden sisältöä.
Elpymisvälineen käyttö liitettäisiin jäsenmaiden kansallisten elpymissuunnitelmien kautta eurooppalaiseen ohjausjaksoon (semester) sekä komission ilmasto- ohjelman ja energiatalouden tavoitteisiin.
Jäsenmaat laativat kansallisen elpymissuunnitelman osana kansallista rakenneuudistuksen ohjelmaa. Komissio arvioi ja seuraa sekä valvoo kansallisten suunnitelmien toteutumista. Jos hankkeet eivät etenisi suunnitellulla ja komission hyväksymällä tavalla, komissio voisi katkaista avustuksen myöntämisen.
Kyseessä on eräänlainen uudentyyppinen Gosplan-ohjelma. Julkinen toimija eli komissio ohjaisi investointihankkeita. Hankkeita tulee 27 jäsenmaasta, lukumäärä on satoja, ellei jopa tuhansia. Investointihankkeiden ympärille pitää rakentaa monimutkainen byrokratia. On hyvin todennäköistä, että hankkeiden ohjaus ja valvonta ei tule kunnolla toimimaan. Tehottomia ja heikosti läpivietyjä hankkeita tulee olemaan paljon.
On hyvin outoa, että Euroopan unionin pääomamarkkinoiden kehittämisestä ei puhuta tässä yhteydessä mitään. Pääomamarkkinaunionin luomisesta päätettiin jo yli viisi vuotta sitten. Hanke ei ole edennyt juuri lainkaan. EU:ssa yritysten ulkoisesta rahoituksesta tulee edelleen noin 70 prosenttia pankeista otetuilla lainoilla ja vain 30 prosenttia pääomamarkkinoilta. Yhdysvalloissa luvut ovat päinvastoin. Siellä pääomamarkkinoilta saatu rahoitus on ratkaisevassa roolissa. Pääomasijoittajia ja sijoitusyhtiöitä on valtava määrä. Monet ovat erikoistuneet hyvinkin kapeille alueille esimerkiksi digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa. Niissä vaaditaan erittäin korkean tason osaamista ja sijoituskohteiden perusteellista analysointia. Komissiolla ei ole mitään mahdollisuutta päästä samalle tasolle ja lisäksi elpymisavustusten ympärille tulee liian monikerroksinen byrokratia.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että elpymisvälineeseen liittyy suuria ongelmia. Sen oikeudellinen pohja on kyseenalainen. Kuten presidentti Niinistökin on todennut, unionin perussopimuksia on tulkittu äärimmäisen väljästi, jotta elpymisvälinettä on voitu pitää laillisena. Kyse onkin pohjimmiltaan puhtaasti poliittisesta päätöksestä. Komission kykyä ohjailla, seurata ja valvoa avustusten käyttöä voidaan vahvasti epäillä.
Elpymisväline tuskin jää kertaluonteiseksi hankkeeksi. Viime aikoina monet ovat jo todenneet, että siitä tulisi tehdä pysyvä, muun muassa Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz ja EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. Jo aiemmin on tehty monia ehdotuksia yhteisvastuun ja riskien jaon lisäämiseksi. Komissio on itse ollut aktiivinen ehdotusten kanssa. On ehdotettu yhteistä suhdannetasauksen rahastoa, osin yhteistä työttömyyskorvausrahastoa, yhteisiä veroja ja velanottoa. Tekeillä on osin yhteinen yhteisöverotus.
Varsin yleinen näkemys on, että valuuttaunioni ei voi olla kestävällä pohjalla ilman yhteistä fiskaaliunionia. Elpymisvälineen myötä ollaankin menossa kohti fiskaaliunionia. Päätösvaltaa siirtyy yhä enemmän EU-tasolle. Subsidiariteetin merkitys vähenee. Päätösvallan lisääminen EU-tasolle voidaan hyväksyä vain sillä ehdolla, että unionin perussopimuksia muutetaan. Tämä olisi demokraattinen tie edetä kohti eräänlaista poliittista unionia. Jos ei löydy kansalaisten kannustusta yhteisvastuun lisäämiselle, hanke täytyy pysäyttää.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi on pudonnut talouskehityksessä useiden EU-maiden kyydistä – Koskenkylä: ”verotuksen jatkuva kiristäminen on lopetettava”

Suomen julkinen sektori kärsii kroonisesta vajeesta, vaikka kokonaisveroaste on maailman korkeimpia – Koskenkylä: ”poikkeuksellisen vastuutonta ajattelua”

Heikko tuottavuuskehitys on uhka Suomen kilpailukyvylle, elintasolle ja hyvinvoinnille – Koskenkylä: ”kilpailukyky on heikentynyt olennaisesti”

Koskenkylä: Suomen hallituksella on velkapiikki auki, mutta rakenneuudistukset jäävät tekemättä – ”Koronasta on tullut hallitukselle tekosyy”

Saksalainen näkemys: EU:n elvytysrahasto on askel tulonsiirtounioniin

Suomi on pudonnut muiden Pohjoismaiden kyydistä – ainoa, jonka BKT ei kasva, ”innovaatiokone on rikki”

VTT Nyberg: Suomi voi hylätä EU:n elpymispaketin ja monivuotisen budjetin kytkennän – voisi olla koko EU:n etu pitkällä aikavälillä

Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”

Joukkokanne Saksan perustuslakituomioistuimeen EKP:n pandemian arvopaperiostoista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








