

Pääministeri Antti Rinne tapasi mediaa ennen hallituksen budjettiriihen alkua Säätytalolla Helsingissä tiistaina 17. syyskuuta 2019. / LEHTIKUVA
Koskenkylä: Hallituksen työllisyystoimet heikkoja, kommunikointi ristiriitaista – väittää leikkaavansa yritystukia, mutta lisää palkkatukea, joka on yritystukea
Hallitus piti viime viikolla budjettiriihensä ja julkisti ensi vuoden budjetin. Pääministeri Rinne sanoi, että riiheen meni vähemmän aikaa kuin budjetin kopioiden ottamiseen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että olisi kannattanut käyttää budjetin laadintaan paljon enemmän aikaa, koska lopputulos on suoranaista hutilointia. Suomen Pankin osastopäällikön tehtävistä eläkkeelle jäänyt VTT Heikki Koskenkylä arvioi Rinteen hallituksen työllisyystoimia Suomen Uutisille.
Tässä tarkastellaan erityisesti työllisyyden edistämiseen esitettyjä keinoja ja yritystukia. Niiden välillä on hyvin läheinen yhteys. Hallituksen tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste hallituskauden lopulla. Tavoite ei ole erityisen kunnianhimoinen, koska muissa pohjoismaissa työllisyysaste on 76-79% ja useissa EU-maissa 75%, Saksassa jopa 76%. Tavoite tarkoittaa nykytasolta 73% noin 60 000 henkeä lisää töihin. Tavoite on tarkoitus saavuttaa nimenomaan hallituksen omilla toimilla. Tähän on heti sanottava, että talouspolitiikan keinojen työllisyysvaikutusten arviointi on erittäin hankalaa eikä luotettavia arvioita pystytä tekemään. Ne ovatkin lähinnä jonkinlaisia arvauksia.
Näillä näkymin Rinteen hallitus ei tule onnistumaan työllisyysasteen nostamistavoitteessa eikä yritystukien karsinnassa.
Hallitus tukeutuu vahvasti kolmikantaiseen valmisteluun, jossa toimijoina ovat siis hallitus, ay-liike ja työnantajat. Ay-liikkeen ja työnantajien tahoilta on esitetty varsin ristiriitaisia ehdotuksia keinoista. Esimerkiksi SAK tyrmäsi heti alkuunsa työttömyysturvan porrastuksen, jota EK on esittänyt. Tältä taholta tuskin tulee merkittäviä yksimielisiä ehdotuksia uusista keinoista.
Hallitus esitti budjettiriihessä peräti 24 eri keinoa 75 prosentin saavuttamiseksi. Näistä vain yhdellä keinolla eli palkkatuella voi olla jotakin todellista merkitystä. Palkkatuki saattaa nousta jopa 50-70 prosentin tasolle. Tämä tulee kalliiksi julkiselle sektorille. Tuki rahoitetaan viime kädessä verovaroilla. Palkkatuki on myös suoraa yritystukea, jota hallituksen pitäisi karsia. Valtaosa muista toimenpiteistä ovat todella vaatimattomia. Näitä ovat mm. erilaiset työllisyyskokeilut, TE-palvelujen edistäminen osuuskuntamuotoisesti ja työperäisen maahanmuuton edistäminen. Hallituksen keinojen listalta puuttuvat kaikki merkittävät toimenpiteet, joita monet ekonomistit ovat jo pitkään esittäneet. Tärkein yleinen keino on Suomen viennin kilpailukyvystä huolehtiminen. Kustannuskilpailukyky heikkeni meillä vuoden 2007 jälkeen lähes 20 prosenttia muihin maihin verrattuna. Vasta osa on saatu kurottua kiinni mm. kilpailukyky-sopimuksella (KiKy). Tarvitaan edelleen maltillista palkkapolitiikkaa, jotta kilpailukyky paranisi.
Toinen aivan keskeinen keino olisi muuttoliikkeen edistäminen maan sisällä. Meillä on vakava kohtaanto-ongelma, koska vajaatyölliset ja avoimet työpaikat ovat eri alueilla. Hallituksella ei ole mitään merkittävää keinoa kohtaanto-ongelman poistamiseksi. Työttömiä ja vajaatyöllisiä on edelleen valtava määrä, lähes 400 000 henkilöä.
Saksan työllisyysihmeen keskeinen selitys on oppisopimuskoulutuksessa, jota siellä käytetään erittäin paljon. Koulutusta annetaan siinä työpaikkojen yhteydessä. Jostain syystä Suomessa ay-liike ei pidä oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä. Pelätään, että se laskisi palkkatasoa. Suomessa tulisi lisätä huomattavasti oppisopimuskoulutusta. Tästä on puhuttu jo vuosia.
Niin ikään keskeinen keino olisi sosiaaliturvan kokonaisuudistus eli SOTU. Sipilän hallitus jo tällaista pohti, mutta SOTE:n takia jätti tekemättä. Antti Rinteen hallituksella on ajatuksena uudistaa SOTU. Se tulee olemaan erittäin vaikeata ja tuskin ehtii vaikuttaa hallituskaudella työllisyyteen. SOTU-uudistuksessa perustavoite on korjata kannustimet sellaisiksi, että työtä kannattaa ottaa vastaan ja yrittäjillä on motiivi tarjota työtä.
Hallitus vaikenee täysin siitä, mitä valtaosalle yritystukia on tapahtumassa. Palkkatuki on suoraa tukea yrityksille.
Yritystukia on Suomessa suhteessa talouden kokoon lähes eniten EU-maista. Tukia ovat suorat tuet ja välilliset tuet. Välilliset tuet ovat verotukia ja niitä ovat alennetut verokannat sekä monet verovähennykset. Parina viime vuotena tuet ovat olleet vuodessa 4,2 miljardia euroa. Tukien määrä on kaksinkertaistunut 15 vuoden aikana. Laaja yritystuki on peräti 8 miljardia euroa. Mukaan luetaan tällöin muun muassa maataloustuki sekä useiden tuotteiden ja palvelujen alennut ALV-verokannat jne. Edellä mainitusta noin 4 miljardin tuesta yksi miljardia on suoraa tukea ja kolme miljardia verotukia. Suomessa on tutkittu erittäin paljon yritystukien vaikutuksia. Keskeinen johtopäätös on, että yritystuet eivät juuri lisää tuottavuutta eikä talouden kasvua. Ne ylläpitävät vanhoja tuotantorakenteita.
Viimeisten 15 vuoden aikana jokainen hallitus on yrittänyt karsia yritystukia, mutta epäonnistunut. Tuet ovat kasvaneet tuona aikana valtavasti. Nyt Rinteen hallitus kehuskelee sillä, että se on todella vähentämässä yritystukia. Budjettiriihessä esitettiin vain yksi toimi, joka on parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen poistaminen. Se vähentäisi yritystukia 120 miljoonaa euroa. Tämä keino on itse asiassa kyseenalainen, koska parafiininen diesel on vähemmän saastuttavaa kuin tavallinen diesel.
Hallitus vaikenee täysin siitä, mitä valtaosalle yritystukia on tapahtumassa. Palkkatuki on suoraa tukea yrityksille. Se voi kasvattaa tukia jopa satoja miljoonia. Valtiovarainministeri Mika Lintilä kehuskeli valtiosihteeri Hetemäen ”turbonapilla”, jolla investoinnit saadaan kasvamaan. Hetemäen keino olikin kaksinkertaistaa koneiden ja laitteiden poistot seuraavien neljän vuoden aikana. Tämä keino on verovähennysten kasvua ja alentaa siten verotuloja. Lisäksi hallituksen useat muutkin toimet lisäävät yritystukia. Näitä ovat mm. Finnveran pk-yritysten takauksien kasvu, Business Finlandin, ent. Tekes, avustusten lisäys, yritysten maksamien muuttokustannusten verotuki, kiertotalouden innovaatio- ja investointituki, rekrytointitukikokeilu, elintarvikeviennin edistäminen, yritysten tutkimusmenojen verotuen kasvu, jos tekevät yhteistyötä yliopistojen kanssa, maatalouden investointitukien lisääminen. On mahdotonta arvioida tarkkaan, mikä yritystukien kasvu tulee olemaan. Varmaa on kuitenkin, että muiden tukien kasvu ylittää roimasti parafiinisen dieselin tuen poiston 125 milj. euroa.
Näillä näkymin Rinteen hallitus ei tule onnistumaan työllisyysasteen nostamistavoitteessa eikä yritystukien karsinnassa. Valitettavinta on se, että hallitus antaa jatkuvasti julkisuuteen väärää tai puutteellista informaatiota toimistaan. Luotettavaa kokonaiskuvaa ei haluta antaa ja mediaa johdetaan harhaan tarkoituksella. Hyvä esimerkki on työministeri Timo Harakka, joka vannoo palkkatuen tehokkuuteen, mutta ei tuo esille sen puutteita eikä sitä, että kyse on merkittävästä suorien yritystukien kasvusta.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Aftonbladet pääkirjoituksessaan: Riistokapitalismi uhka kansallisvaltioille – pitäisikö valta suuryrityksissä antaa työntekijöille ja verottaa tosirikkailta rahat pois?

VTT Heikki Koskenkylä: Sipilän suosikkiyritys Vake eli valtion kehitysyhtiö on syytä lopettaa

Perussuomalaiset ay-aktiivit vaativat ammattiliittoja palaamaan juurilleen

Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








