

Lehtikuva
Koskenkylä: Onko matalan inflaation aika päättymässä?
VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa valtioiden velkaantumisesta, keskuspankkien ultrakevyestä rahapolitiikasta, koronaelvytyksestä ja inflaatioista.
Inflaatio on ollut jo pitkään poikkeuksellisen alhaisella tasolla kautta maailman. On kulunut jo yli 20 vuotta siitä, kun inflaatio kuluttajahinnoilla mitattuna oli 5-10 prosentin välillä ja aiemmin jopa kaksinumeroinen luku. Keskuspankit ovat harjoittaneet ennennäkemättömän kevyttä rahapolitiikkaa vuosien 2007-2009 globaalin finanssikriisin, eurokriisin ja lopuksi koronapandemian aikana. Likviditeetti ja rahamäärät ovat kasvaneet ja ohjauskorot ovat olleet nollan tuntumassa ja osa koroista jopa negatiivisia. Useiden valtioiden 10-vuotisen lainan korko on ollut negatiivinen. Tästä kehityksestä huolimatta useat keskuspankit eivät ole päässeet tavoitteeseensa noin kahden prosentin inflaation tasolle. Sen sijaan osakekurssit ovat nousseet huomattavasti ja USA:ssa jopa ennätystasolle. Lisäksi varsinkin suurkaupungeissa asuntojen hinnat ovat nousseet huomattavasti.
Viime syksynä, kun koronapandemia näytti jo hellittävän, alkoivat monet ekonomistit ennustaa talouksien elpymisen myötä inflaation kiihtyvän vähitellen. Virinneeseen keskusteluun antoi merkittävän sysäyksen Charles Goodhartin ja Manoj Pradhanin julkaisema kirja, ”The Great Demographic Reversal: Ageing Societies, Waning Inequality and an Inflation Revival, Palgrave Macmillan”. Kirja huomattiin myös Suomessa. Perusteellinen kirja-arvostelu on julkaistu Kansantaloudellisen aikakauskirjan numerossa 4/2020. Sen on laatinut VTT Seppo Honkapohja otsakkeella ”Kääntyvätkö maailmantalouden megatrendit?”. Goodhart on monille suomalaisille tuttu henkilö, hän on ollut professorina London School of Economicsissa ja oli pitkään Englannin keskuspankin rahapoliittisen komitean jäsen. Tohtori Pradhan on pääekonomisti makrotaloutta tutkivassa Talking Headsissä.
Kirjassa ennustetaan globaalin talouden kohtaavan seuraavina vuosikymmeninä täyskäännöksen. Väestön kasvu on ollut voimakasta useita vuosikymmeniä, mikä on tuonut uutta työvoimaa talouden kasvun tarpeisiin. Kiinan vahva talouskasvu on kiihdyttänyt globalisaatiota. Monissa maissa säästämisaste on ollut korkea, mikä on turvannut investointien rahoituksen. Nyt kehityssuunta on muuttumassa. Talouden kasvu hidastuu, inflaatio ja korot nousevat ja säästämisasteet alenevat.
Väestön ikääntyminen näkyy kaikissa teollisuusmaissa, myös Kiinassa. Monien maiden väestö pienenee. Tämä on näkynyt jo useissa maissa ja erityisesti Japanissa ja Venäjällä. Yhdysvallat saattaa olla poikkeus, mikäli maahanmuutto jatkuu siellä entiseen tahtiin. Suomessa ikääntymisvauhti ja huoltosuhteen heikkeneminen on yksi nopeimmista EU-maiden joukossa. Eläke- ja terveysmenot kasvavat kaikkialla huomattavasti.
Väestön ikääntyminen ja työikäisten vähentyminen merkitsevät työvoiman niukkuutta, mikä kasvattaa työntekijöiden neuvotteluvoimaa ja nostaa palkkoja. Tämä nostaa inflaation vauhtia. Myös yleinen kasvava resurssipula raaka-aineista lisää vähitellen inflaatiota. Monissa maissa julkinen sektori on pahasti velkaantunut ja budjetin alijäämät ovat kroonisia. Ylisuureksi kasvanut julkinen talous yleensä nostaa inflaatiota.
Koronan haitallisia vaikutuksia on pyritty torjumaan voimakkaasti elvyttävällä finanssipolitiikalla ja ultrakevyellä rahapolitiikalla. Julkinen elvytys on ollut globaalisti arvioituna peräti 13,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta (The Economist, March 6-12, 2021, s. 16). Tämä on neljä kertaa enemmän kuin globaalin finanssikriisin aikaan. Elvytyksen määrä on ollut noin 14 biljoonaa dollaria eli 14 000 miljardia. Eräissä maissa elvytys on ollut jopa yli 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Näitä maita ovat erityisesti USA, Kanada, Brasilia, Australia, Japani, Saksa ja Britannia. Pohjoismaissa ja useissa muissakin EU-maissa elvytysluku on ollut 3-7 prosenttia BKT:stä.
Valtioiden velka-asteet olivat kasvaneet jo ennen pandemiaa. Pandemiaan liittyvä elvytys on nostamassa velka-asteet ennätyksellisen korkealle. Korkeat velka-asteet ja suuret budjettialijäämät ovat taloushistoriassa aina nostaneet inflaatiota. Tätä on jopa toivottu, koska inflaatio laskee velkojen reaaliarvoa. Näin kävi myös 1970-luvun suuren öljyn hinnannousun aikaan. Monien suomalaistenkin kotitalouksien velkojen reaaliarvo laski huomattavasti koska inflaatio oli vuosia yli 10 prosenttia.
Goodhartin ja Pradhanin kirja on tuonut merkittävän lisän kansainväliseen keskusteluun. Kirjan perusväittämää on myös kritisoitu. Edellä mainitussa kirjoituksessaan Seppo Honkapohja nostaa esille yhden keskeisen kritiikin lähteen. On mahdollista, että kirjoittajat aliarvioivat teknisen kehityksen vaikutusta. Digitalisaatio, tekoäly ja robotit voivat nostaa tuottavuutta ja siten estää työvoimapulan syntyä. Palkkojen nousuvauhti ei ehkä kasvakaan. Lisäksi globalisaatio voi saada uutta vauhtia, kun pandemia katoaa. Globalisaatio lisää kilpailua ja saa aikaan hintojen nousuvauhdin hidastumisen. On mahdollista, että kirjoittajien ennuste toteutuu, mutta vasta 20-30 vuoden kuluttua. Tällä vuosikymmenellä inflaatio voi pysyä edelleen alhaisella tasolla.
Euroopan unioni ja euroalue ovat kuitenkin huomattavasti heikommassa tilanteessa kuin Kiina ja Yhdysvallat. Tuotannon ja tuottavuuden kasvu on ollut jo yli 10 vuotta selvästi hitaampaa kuin Kiinassa ja Yhdysvalloissa. EU-alue on jäänyt digitalisaatiossa pahasti jälkeen näitä vertailumaita. EU:n pääomamarkkinat ovat varsin kehittymättömät verrattuna USA:aan. EU:ssa yritysten ulkoisesta rahoituksesta on edelleen 70 prosenttia pankkilainoja ja vain 30 prosenttia rahoitusta pääomamarkkinoilta. USA:ssa luvut ovat päinvastoin.
Yhdysvaltojen talous on ylipäänsä paljon dynaamisempi kuin EU:ssa. Työmarkkinat ovat joustavammat ja työvoima liikkuu nopeammin alueelta toiselle. Kannustimet työntekoon ovat USA:ssa paremmat kuin EU-alueella. Yhdysvallat on aidommin markkinatalous kuin EU. Kokonaisveroaste on USA:ssa selvästi alempi kuin EU:ssa.
EU- ja euroalueiden osalta on erityisen huolestuttavaa markkinakurin ratkaiseva heikentyminen. Tämä lisää moraalikatoa suuresti. Keskeinen syy tähän on yhteisvastuun ja riskien jaon jatkuva kasvattaminen. Elpymisrahasto 750 miljardia euroa kooltaan heikentää jäsenmaiden kannustimia tehdä rakenneuudistuksia itse. Vakaus- ja kasvusopimuksen oli tarkoitus edistää tervettä finanssipolitiikkaa. Sopimus on nyt hyllytetty ja se tuskin enää palaa takaisin. EKP käytännössä takaa valtioiden lainat. Jopa Italian valtion 10-vuotisen lainan korko on vain 0,5 prosenttia ja toisen kriisimaan Espanjan korko on vain 0,2 prosenttia.
EU on ajautumassa Japanin tyyppiseen tilanteeseen, jossa tuotannon ja tuottavuuden kasvu on hyvin vähäistä, työttömyys on korkealla tasolla ja useat maat ovat ylivelkaantuneita. Näissä olosuhteissa inflaatio tuskin kiihtyy paljon. Inflaation avulla ylivelkaantumisen ongelmaa tuskin saadaan ratkaistua. Goodhartin ja Pradhanin teoksen ennuste ei taida toteutua EU-maissa.
Keskuspankeille ja aivan erityisesti EKP:lle inflaation pysyminen alle kahdessa prosentissa aiheuttaa vakavia haasteita. EKP kuten muutkin keskuspankit ovat ostaneet valtavasti valtioiden ja yritysten bondeja markkinoilta. Niiden taseet ovat nousseet ennätyssuuriksi. Muutamat keskuspankit ovat ostaneet jopa osakkeitakin. Suuri kysymys on, miten keskuspankit pystyvät tästä perääntymään. Niistä on vaarassa tulla jättisuuria ”roskapankkeja” joihin sisältyy suuria riskejä myös veronmaksajien kannalta. Korkopolitiikassa ei juuri ole liikkumavaraa. Inflaation kiihtyminen olisi eräänlainen pelastus keskuspankeille, koska se normalisoisi niiden toiminnan. Tällöin korkopolitiikka voitaisiin aktivoida uudelleen. Jos nykymeno jatkuu keskuspankit ovat vaarassa ajautua suoranaiseen kriisiin.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Taloustieteiden professori Lacalle: EKP:n löysä rahapolitiikka pistää pieni- ja keskituloiset ahtaalle

Talousviisailta sataa kritiikkiä hallitukselle, Koskenkylä: ”Hallitus ottaa velkaa lisää holtittomasti, kokonaisveroaste on jo maailman korkeimpia”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








