

MATTI MATIKAINEN
Koskenkylä: Saksan ja Euroopan unionin pakolaispolitiikka edelleen haussa – Eurooppa ei kestä Afrikasta saapuvaa tulijatulvaa
Der Spiegel ja muutkin Saksan lehdet ovat käsitelleet maahanmuuttoa sekä pakolais- ja turvapaikanhakupolitiikkaa pitkin kesää. Saksan sisällä on edelleen selviä näkemyseroja, kirjoittaa VTT Heikki Koskenkylä.
EU ei ole pystynyt toteuttamaan sopimaansa linjaa. Tilanne on uudelleen kärjistynyt, koska Italiaan on tullut vuoden aikana lähes 100 000 henkilöä lähinnä Libyasta (pääosin afrikkalaisia), mutta myös Lähi-Idästä. Italia ei selviä yksin tästä tilanteesta, koska tulovirta jatkuu.
EU-maat ovat olleet haluttomia auttamaan Italiaa. Viimeksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron kieltäytyi auttamasta Italiaa ja ilmoitti alkavansa suorat neuvottelut Libyan kanssa ohi Italian. Tätä paheksuttiin laajalti EU-piireissä. Macronin kannatus on laskenut jyrkästi ja hän ilmeisesti pelkää Marine Le Penin uutta nousua.
Merkel pinteessä miljoonan tulijan kanssa
Seuraavassa tarkastellaan Saksan tilannetta lähinnä Der Spiegelin (5.8. ja 12.8. ilmestyneiden) numeroiden valossa.
Valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen haastattelussa tulee esille suuret mielipide-erot jopa CDU:n sisällä pakolaispolitiikan suhteen. Syksyllä 2015 pakolaistulva vyöryi yli Euroopan. Tuolloin liittokansleri Angela Merkel käytti kuuluisan puheenvuoron, jossa hän sanoi, että ”kaikki pakolaiset ovat tervetulleita”.
Tämä herätti tyrmistystä Saksassa ja erityisesti CDU:n baijerilaisessa sisarpuolueessa CSU:ssa. CSU:n johto tuomitsi Merkelin puheenvuoron. Myös Alternative für Deutschland (AfD) puolue kritisoi Merkeliä. Vihreät ja vasemmisto olivat Merkelin kannalla. Ministeri Schäuble oli Merkelin linjaa vastaan, mutta ei sanonut sitä avoimesti julkisuuteen.
Pakolaisia tuli lopulta Saksaan lähes miljoona. CSU:n johto (Horst Seehofer) käynnisti Merkelin syrjäytysyrityksen. Puuhamieheksi kutsuttiin entinen CSU:n puheenjohtaja Edmund Stoiber. Hän neuvotteli syksyllä 2016 Wolfgang Schäublen kanssa. CSU lupasi tukea Schäublea uudeksi liittokansleriksi, kunhan Schäuble tuomitsisi julkisesti Merkelin linjan.
Spiegelin mukaan (5.8 numero) Schäuble kuitenkin perääntyi viime hetkellä. Hän oli arvioinut, että Merkeliä ei saada eroamaan ja lopputulos voikin olla, että hän joutuu eroamaan valtiovarainministerin virasta, josta hän pitää suuresti. Schäuble on nyt jo 75-vuotias, mutta pyrkii edelleen parlamenttiin 24.9. pidettävissä vaaleissa ja haluaisi jatkaa valtiovarainministerinä.
Saksan palautuspolitiikka ajautunut kriisiin
Liittokansleri Merkel on sittemmin tiukentanut linjaansa pakolaispolitiikan osalta. Hän on muun muassa sanonut, että Saksalla on yläraja sille, paljonko Saksa voi ottaa pakolaisia vastaan vuodessa. Ylärajaa ei ole kuitenkaan kerrottu.
CDU ja CSU ajavat edelleen minimipalkan (8€/tunti) tilapäistä alentamista koskien erityisesti pakolaisia. Kyse voisi olla yhden vuoden periodista, jonka jälkeen virallinen minimipalkka tulisi voimaan. Vihreät ja vasemmisto vastustavat jyrkästi ehdotusta.
Miljoonasta pakolaisesta noin neljännes on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Der Spiegelin mukaan koko viime vuoden aikana vapaaehtoisia lähtijöitä oli 54 000 ja lisäksi 25 000 karkotettiin. Tänä vuonna ei päästä lähellekään näitä lukuja, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että vastaanottavia maita ei ole. Paperittomia pakolaisia ei saada palautettua.
Saksassa karkotuspäätökset tehdään osavaltiotasolla. Osavaltioissa, joissa hallitsevat vihreät ja vasemmisto, palautuksia jarrutellaan tietoisesti. Jotkut osavaltiot ovat keskeyttäneet kokonaan palautukset Afganistaniin. Vuoden 2017 aikana uusia pakolaisia on tullut jo lähes 100 000. AfD-puolue on vaatinut kehitysavun katkaisemista mailta, jotka eivät suostu ottamaan takaisin omia kansalaisiaan. Saksan palautuspolitiikka on ajautunut pahaan kriisiin.
Yläraja pakolaisten vastaanottamiselle
Uusin ehdotus, jota Saksassa on nyt pyöritelty loppukesästä, tarkoittaa, että koko EU:n tasolla määriteltäisiin yläraja sille, kuinka paljon EU voisi ottaa vastaan pakolaisia vuodessa. Taustalla on monien asiantuntijoiden esittämä arvio, että tulevaisuudessa (5-20 vuotta horisontti) Afrikasta voi pyrkiä jopa miljoonia pakolaisia vuodessa Eurooppaan. Sitä Euroopan yhteiskunnat eivät tulisi kestämään. Seurauksena voi olla yhteiskuntien radikalisoituminen, väkivallan kasvu ja ääriaineisten valtaanpääsy. Tästä uhkakuvasta on ollut Saksassa jatkuvasti keskustelua kuten myös Ranskassa.
Saksa pitää tiukasti kiinni Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa tehdystä sopimuksesta, vaikka maiden välit ovat pahasti tulehtuneet. EU maksaa Turkille useita miljardeja vuodessa, jotta Turkki pitää pakolaiset maassaan ja valvoo rajojaan. Tämän seurauksena pakolaiset ovat alkaneet tulla Libyan kautta Italiaan. Suunnitteilla on ollut tehdä Libyan hallituksen kanssa samanlainen sopimus kuin Turkin kanssa. Ongelmana on se, että Libyan hallitus on heikko eikä hallitse koko maata. Osa maasta ja rannikosta on kapinallisryhmien hallinnassa.
Kaikki eivät hyväksy kiintiöittämistä
Vaikka EU pääsisi sopuun pakolaisten vuosittaisesta ylärajasta niin ongelmia riittää silti. Kaikki EU-maat eivät ehkä hyväksyisi ylärajan mukaisen pakolaisten lukumäärän kiintiöimistä maittain. Erityisesti Puola ja Unkari saattavat torjua sen, jolloin muutkaan eivät hyväksy sitä. Tilanne on nyt umpikujassa, mutta Saksan liittopäivävaalien (24.9) jälkeen neuvottelut saattavat edetä.
Mikä olisi tuo vuosittainen yläraja? Siitä on ollut esillä arvioita, joiden mukaan se voisi olla 500 000-1 000 000 pakolaista. Jos luku olisi yksi miljoona, niin Saksan osuus olisi noin 300 000. Yläraja kattaisi sekä turvapaikanhakijat että pakolaiset. Muu maahanmuutto on sitten aivan eri asia, jonka jokainen maa päättäisi itse kuten nykyisinkin.
Euroopan unionia ovat kohdanneet monet shokit parin viime vuoden aikana. Näitä ovat olleet: Venäjän/Putinin aiheuttamat ongelmat (Ukraina, Krim ja Syyria), pakolaisaalto syksyllä 2015, välirikko Erdoganin kanssa, Brexit, Trumpin aiheuttamat ongelmat (kritisoinut Saksaa jatkuvasti, Naton rahoitus ja ilmastosopimus) sekä eurokriisi, joka nyt on alkanut hellittää.
Apua paikan päälle
Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että tulevaisuudessa suurin ongelma on Afrikasta tuleva valtava pakolaisvirta. Tämä saattaa olla hyvinkin oikea arvio. EU tarvitsee pakolaisongelman hoitoon välttämättä yhtenäisen linjan. Parasta politiikkaa olisi auttaa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maita kehittämään talouksiaan, jotta väki pysyisi kotimaassaan.
Saksan vaalikampanjassa on ollut jopa kilpailua puolueiden välillä siitä, kuinka paljon Saksa voisi avustaa erityisesti Afrikan maita investointeihin, koulutukseen, infran rakentamiseen jne. Summat ovat olleet useita miljardeja vuodessa.
Voitaisiin myös harkita Euroopan investointipankin perustamista pelkästään Afrikan kehittämishankkeita rahoittamaan (European Bank for African Development). EU-maat rahoittaisivat sen oman pääoman. Pankki saisi halvalla rahaa markkinoilta ja se voisi rahoittaa suuriakin kehittämishankkeita erityisesti Pohjois-Afrikassa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Heikki Koskenkylä arvioi liittovaltiohaukka Guy Verhofstadtin esitystä: olisiko Euroopan Yhdysvallat ratkaisu EU:n ongelmiin?

VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – ”Erittäin huolestuttavaa”

Ekonomistien raportti: Suomen ero eurovaluutasta on mahdollinen

Koskenkylä: Nordean riskit siirtyvät Suomen ja EKP:n pankkivalvonnan vastuulle

Perussuomalaiset tyrmää työvoiman tarveharkinnan poiston: Suomessa jo nyt valtava määrä työttömiä maahanmuuttajia

YK:n maahanmuuttomyönteinen asenne ei miellytä Unkaria – maa uhkaa vetäytyä järjestön maahanmuuttokeskusteluista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








