

Brexit-kylttejä Redcarissa, Koillis-Englannissa. / Scott Heppell
Koskenkylä: Toisin kuin Juha Sipilä väittää, EU:lla ei ole toimivaa strategiaa
VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Euroopan unionin suunnasta. Ongelmia riittää, ratkaisuja ei.
The Economist -lehti julkaisi terävän kirjoituksen EU:n tilanteesta 3.9.2016 ilmestyneessä numerossa. Euroopan unionin tulevaisuuden suunta näyttää alkusyksyllä varsin epäselvältä. Selvästi on haluja pitää tämä ”klubi” pystyssä ja kehittää sitä, jotta kansalaiset eivät kääntyisi EU:ta vastaan. Liittokansleri Angela Merkel totesi viime viikolla Varsovassa, että ilman taloudellista menestystä EU:n kannatus vähenee.
EU:lla on huippukokous Bratislavassa 16.9. Kokousta pohjustetaan nyt kaiken aikaa. Italian, Ranskan ja Saksan johtajat tapasivat jo elokuun lopulla. Ideoista ei näytä olevan puutetta. Niitä on esitetty viime vuonna viiden puheenjohtajan paperissa sekä Brexit-vaalin jälkeen komission, EU:n parlamentin ja EU-maiden johtajien taholta. Ilma on sakeana erilaisia ehdotuksia.
Kesällä tapahtuneet useat vakavat terrori-iskut vauhdittivat keskustelua EU:n laajuisesta suojelupoliisista (intelligence agency) ja jopa EU:n omasta armeijasta. Todennäköisesti näissä asioissa ei ole mitään mahdollisuutta edetä.
Pakolaiskysymyksessä EU:n rajavartiointia halutaan tehostaa. Tätä asiaa käsitellään syksyn kuluessa. Itä-Euroopan EU:n jäsenmaat vastustavat jyrkästi EU:n suunnitelmia jakaa kiintiöpohjalta satojatuhansia turvapaikanhakijoita EU-maihin. Unkarin pääministeri Viktor Orban on järjestänyt asiasta kansanäänestyksen 2.10.2016.
EU:n integraation syventämistä on esitetty monelta taholta. Pankkiunioni haluttaisiin tehdä valmiiksi liittämällä siihen yhteinen talletussuoja. Euroalueelle on kaavailtu omaa budjettia ja finanssiministeriötä sekä yhteistä työttömyysturvaa. Tulevat vaalit Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa tekevät päätösten tekemisen hyvin vaikeaksi. Merkelin puolue CDU kärsi jo vakavan tappion osavaltiovaalissa.
EU:n keskustelut Kreikan kolmannen tukipaketin jatkosta ovat edenneet huonosti. Minskin rauhanprosessi Ukrainan osalta ei etene. Vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa (TTIP) on ilmeisesti kaatunut. Turkki on uhannut lopettaa pakolaissopimuksen EU:n kanssa, ellei lokakuun kuluessa EU myönnä viisumivapautta turkkilaisille. Ongelmia on todella paljon ja ratkaisuja on vaikea saada aikaan.
Britannian kanssa on neuvoteltava brexit-sopimus. Asia ei ole edennyt lainkaan ja sopimukseen pääseminen tulee olemaan hankalaa. Myös Britannia itse on viivytellyt brexitin kanssa. Kenelläkään ei näytä olevan asian kanssa kiirettä.
Kaiken kaikkiaan Euroopan unionin kehittämisnäkymät vaikuttavat varsin hankalilta tänä syksynä ja ensi vuonnakin, jolloin EU-maissa on useita merkittäviä vaaleja. Jopa Espanja saattaa joutua lyhyen ajan sisällä kolmansiin parlamenttivaaleihin. Poliittinen epävarmuus saattaa kasvaa huomattavasti ensi kevääseen mennessä. Se vaikeuttaa EU:n päätöksentekoa.
Lopuksi: Pääministeri Juha Sipilä totesi pari viikkoa sitten liittokansleri Merkelin tapaamisen jälkeen, että EU:n strategia on kunnossa, mutta sen toteutus ontuu. Tätä lausuntoa on syytä ihmetellä. The Economistin kirjoituksen valossa EU:lla ei ole mitään toimivaa strategiaa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomella kaksi vaihtoehtoa: Euroero tai ajelehtiminen liittovaltioon

Ekonomistit: Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa

Brittipäätoimittaja: EU:sta ei tullut Yhdysvallat ilman sähkötuolia vaan Neuvostoliitto ilman vankileirien saaristoa

Halla-aho: Jos Brexit toteutuu, myös Suomen EU-erosta tulee konkreettinen vaihtoehto

EU:n hajoaminen jo Trumpin valintaa suurempi riski – Merkel: On kyse sodasta ja rauhasta

Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








