
Koskenkylä: Uudella hallituksella riittää urakkaa, viimeisten 15 vuoden aikana rakenneuudistukset ovat jääneet Suomessa pääosin tekemättä
Suomen ja Ruotsin talouskasvussa on huima ero. Suomi on Japanin tiellä, sanoo Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen. Madonlukuja tarjoilee myös Economist-lehti, joka on arvioinut EU-maiden talouden kehitystä laaja-alaisesti (nro 14.10.2023). Lehden laatimassa rankingissa Suomi on pudonnut sijalle 15 . Vuosina 2000-2008 Suomi oli vielä kärjen tuntumassa. VTT Heikki Koskenkylä arvioi Suomen tilannetta medialähteiden perusteella.
Suomen talouskasvu on jäänyt pahasti Ruotsin kasvusta jo finanssikriisistä 2008-2009 lähtien. Kun BKT:n indeksin arvo on 100 vuonna 2005, Ruotsin arvo on vuonna 2022 peräti 142 ja Suomen vain 118.
Aikoinaan 1980-luvulla Suomea pidettiin Pohjolan Japanina. Japanin kasvu oli tuolloin hyvin vahvaa. Japanin kasvu hyytyi 1990-luvun alun kriisissä täysin. Sen väestön määrä alkoi supistua. Japanin hidas kasvu on jatkunut jo 30 vuotta. Vesa Puttosen mukaan Suomi on taas Pohjolan Japani. Molempien talouksien kasvu on ollut jo pitkään hyvin kituliasta.
Puttonen siteeraa tunnettuja taloustieteilijöitä Bengt Holmströmiä, Sixten Korkmannia ja Matti Pohjolaa vuodelta 2014 olevasta kirjoituksesta. He sanovat että ”kasvun resepti on hukassa”. Valitettavasti kasvun resepti on hukassa edelleen vuonna 2023. Suomessa onkin lähinnä kasvanut valtion velka ja valtion rooli taloudessa. Tuottavuuden kasvu on myös pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla Suomessa, sanoo Puttonen. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa ja poikkeuksellisia toimenpiteitä.
The Economist -lehti on laatinut EU-maiden talouksien vertailun viiden muuttujan avulla. Ne ovat:
-Kokonaiskysynnän kehitys (kulutus, investoinnit ja vienti)
-Velkaantumisen kehitys, jonka osalta mitataan velanhoitokustannusten kehitystä suhteessa BKT:een
-Väestön ja sen rakenteen kehitys
-Hiilidioksidipäästöjen kehitys
-Ulkomaankaupan riippuvuus autoritaarisista maista, erityisesti Kiinasta
Suomi sijoittuu vertailussa sijoille 14-15 yhdessä Bulgarian kanssa. Ruotsi ja Tanska sijoittuvat huomattavasti paremmin (Tanska sija 5 ja Ruotsi sija 9). Näillä näkymin Suomi tulee putoamaan edelleen tämän tyyppisissä kansainvälisissä vertailuissa. Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on usean kerran viime vuosina todennut Suomen olevan Italian ja Japanin tiellä. Economistin vertailussa Italia on sijalla 25 EU-maiden joukossa. Slovakia ja Unkari ovat huonoimmat.
Suomen uudella hallituksella on kova urakka saada Suomen talous kasvamaan ja tuottavuuden alamäki pysähtymään. Valtion kasvava velkaantuminen pitäisi myös saada hallintaan. Viimeisten 15 vuoden aikana rakenneuudistukset ovat jääneet Suomessa pääosin tekemättä. Hallituksen ohjelmassa on hyvä alku rakenneuudistuksille. Ne pitää saada toteutettua. Lisää uudistuksia tullaan tarvitsemaan. Siinä on työtä vielä tulevillekin hallituksille. Ilman uudistuksia Suomi putoaa väistämättä EU-maiden heikoimpien suoriutujien joukkoon.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







