

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koulupoliisille ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa – tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvointi, laillisuuskasvatus sekä kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy
Hallitus tekee vahvoja panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Tämän osoituksena poliisin rahoitusta lisätään niin, että poliisien määrä kasvaa 8 000 poliisiin vaalikauden loppuun mennessä.
Hallituksen syksyn budjettiriihen yhteydessä viime viikolla tiedotettiin myös, että koulupoliisitoiminta on saamassa ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa.
Noin 20 vuotta päätoimisena koulupoliisina Oulun poliisilaitoksessa aiemmin toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas on tyytyväinen koulupoliisin saamaan lisärahaan.
Koulupoliisi tekee moniammatillista yhteistyötä koulujen kanssa ja muun muassa vierailee kouluissa kertomassa rikosoikeudellisista vastuukysymyksistä, turvallisuudesta sekä antaa ohjeita, kuinka tulisi toimia tilanteissa, joissa esiintyy väkivaltaa ja kiusaamista.
Kansanedustaja Merja Rasinkangas on toiminut lähes 20 vuotta päätoimisena koulupoliisina Oulun poliisilaitoksessa.
Lisäraha tulee tarpeeseen
Kansanedustaja on tyytyväinen koulupoliisin saamaan lisärahaan.
– Hienoa, että koulupoliisitoimintaa arvostetaan poliisihallinnon ulkopuolella ja se nähdään tärkeänä nopean toiminnan ja akuutin puuttumisen mallina sekä yhteistyötahona koulujen kanssa, Rasinkangas sanoo.
Lisäraha tulee tarpeeseen, sillä resurssien puute on aikaisemmin ollut esteenä säännöllisen laillisuusvalistuksen järjestämiselle. Lisärahoitus turvaa ainakin henkilöresursseja, vaikkakin tarkemmasta kohdentamisesta tehdään myöhemmin päätöksiä poliisissa.
Monilla poliisilaitoksilla on pääsääntöisesti joka vuosi tilanne se, että rahat ovat lopussa syksyä kohti mentäessä. Rasinkangas kertoo, että tämä näkyy myös koulupoliisin työssä.
– Hankinnat on kielletty, ja viimeisimpänä pari vuotta sitten säästöjen vuoksi esimerkiksi sunnuntaityöt poistettiin Oulun koulupoliiseilta ja muutamilta tutkintaryhmiltä.
Puuttuu kouluissa sattuneisiin rikoksiin
Koulupoliisitoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointi, olennaisena osana kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy.
– Oulussa omaan koulupoliisin toimenkuvaani kuului esimerkiksi laillisuuskasvatusta. Nuorten kanssa kävimme läpi asioita kuten oikeudelliset vastuuikärajat, some ja kännykän käyttö, kiusaaminen, eri rikosnimikkeet ja seuraamukset sekä päihteet. Lisäksi koulupoliisi puhuu vanhempainilloissa, Rasinkangas kertoo.
Koulupoliisille kuuluu myös vaikeiden tai pitkäkestoisten kiusaamisten selvittely ja sovittelu, vaikkakin pyrkimyksenä on, että koulu puuttuu tapauksiin ensin.
Lisäksi koulupoliisi puuttuu koulussa sattuneisiin rikoksiin ja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tai rikosilmoituksen.
– Koulupoliisia on myös pyydetty mukaan lukuisiin verkostoihin ja eri tilaisuuksiin asiantuntijapuheenvuoroa pitämään. Koulupoliisi tekee myös läheistä yhteistyötä lastensuojelun ja nuorisopalvelveluiden kanssa.
Oulussa päätoiminen koulupoliisi
Rasinkangas on ennen eduskuntaa tehnyt päätoimista koulupoliisityötä vuodesta 2005 lähtien. Oulun malli, jossa on päätoiminen koulupoliisi, lienee samalla valtakunnan ainoa.
– Päätoimisuus on koulupoliisin tehtävässä erittäin tärkeä, sillä kouluissa sattuu ja tapahtuu yhä enemmän, kuten kiusaamista ja pahoinpitelyjä. Siksi on tärkeää, että koulut ja huoltajat tavoittavat myös poliisin konsultaation akuutisti.
Monissa poliisilaitoksissa tehdään ennalta ehkäisevää työtä muun toiminnan ohessa. Muutaman vuoden ajan poliisilaitoksissa on ollut myös ankkuritoimintaa, jossa on mukana sosiaaliviranomaisen, nuorisopalveluiden ja psykiatrisen sairaanhoitajan lisäksi myös poliisi. Rasinkangas pitää molempia toimintamuotoja tärkeinä.
– Koulupoliisitoiminta eroaa ankkurista siten, että ankkuri toimii vapaaehtoisuuteen perustuen eli siinä nuori yhdessä vanhempien kanssa kutsutaan ”ankkuripuhutukseen”, mutta se on vapaaehtoista.
– Monissa ankkuritiimeissä on ollut jonottamista, joten puuttuminen tapahtuu viiveellä. Sen sijaan koulupoliisi pyrkii menemään akuutisti paikalle tai on tavoitettavissa nopeasti niin koulun, huoltajien tai muun sidosryhmän kutsuessa.
Konkreettista apua lapsille ja nuorille
Koulupoliisi tulee toiminnallaan tutuksi lapsille, nuorille ja samalla huoltajillekin. Myös koulut arvostavat koulupoliisin roolia.
Rasinkangas korostaa, että tehtävässä tehdään myös tärkeää työtä rikosten ennalta estämiseksi.
– Koulupoliisin laillisuuskasvatus lisää nuorten tietoisuutta, sillä poliisilla on enemmän auktoriteettia. Tiedän, että kasvatuksellisella puuttumisellaan poliisi on voinut ehkäistä rikoksen toteutumista tai jatkumista. Tämä pitää sisällään monia vakavia suunnitteilla olevia rikoksia, kuten vaikkapa koulu-uhkaukset, väkivaltarikokset, toistuva kiusaaminen tai päihteiden hankintaan liittyvät asiat.
Koulupoliisitoiminta on tärkeää myös siksi, että näin kaikki ennalta ehkäisevät tapahtumat ja kouluissa sattuneet rikokset eivät jää hälytyspartioiden vastuulle, koska heille tulee paljon myös A-luokan kiireellisiä tehtäviä. Näin ollen kentän hälytyspartiot voivat keskittyä kiireellisimpiin tehtäviin.
Rasinkangas tietää, että monet lapset ja nuoret ovat saaneet hyvinkin konkreettista apua poliisin ennakoivan puuttumisen ja toiminnan johdosta.
– Paras palkinto työstä on, kun näkee nuoren kasvoilla huojentuneen ilmeen, ”kun käry on käynyt” tai uhrin kohdalla kiusaaminen on saatu loppumaan ja poliisille on tullut huoltajan palaute siitä.

KUVA MATTI MATIKAINEN
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- laillisuuskasvatus lasten ja nuorten rikollisuus Merja Rasinkangas koulupoliisi ennaltaehkäisevä työ poliisien määrä kouluväkivalta lisärahoitus Koulukiusaaminen Sisäinen turvallisuus Oulu budjettiriihi Lapset ja nuoret Päihteet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden resurssit turvataan

Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan voimakkaasti nöyryytysväkivaltaan: ”Koulut eivät yksin selviä ongelmasta”

Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”

Tyttöä puukotettiin jumppasalissa – amerikkalaisäiti haastaa koulun oikeuteen koska opettajat eivät estäneet
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








