Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson vaalitilaisuudessa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja sekä pääministeriehdokas Ulf Kristersson ilmoitti tänään, että hän haluaa muodostaa Ruotsiin vähemmistöhallituksen yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Uusi hallitus leikkaisi Kristerssonin mukaan maahanmuuton kustannuksia. Tämä taas on ruotsidemokraattien ehdoton edellytys hallituksen tukemiselle.
Ulf Kristerssonista tulee Ruotsin uusi pääministeri, jos yli puolet valtiopäivien edustajista tukee hänen esitystään keskiviikon äänestyksessä. Paineet äänestyksen alla ovat kovat: jos Kristerssonin vaihtoehto kaatuu, uudet vaalit ovat taas askeleen lähempänä. Ja ne ovat mielipidemittausten mukaan riski sekä kokoomukselle että sosiaalidemokraateille.
Perinteiseen porvariallianssiin kuuluvat keskusta ja liberaalit ovat puhuneet itsensä pussiin jo ennen vaaleja. Ne lupasivat valitsijoilleen olla tekemättä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Ja ilman ruotsidemokraattien tukea porvarihallitusta on käytännössä mahdotonta muodostaa.
– Tämä on todella hankala tilanne keskustalle ja liberaaleille. He ovat hakanneet kallioon kielteisen kantansa ruotsidemokraatteihin, eivätkä tiedä miten siitä pääsisi irti. Molemmat puolueet lähtivät todella soitellen vaaleihin: Ne haluavat hinnalla millä hyvänsä estää ruotsidemokraattien vallan kasvun ja toisaalta estää demareiden Stefan Löfveniä jatkamasta pääministerinä, toteaa valtiotieteen professori Tommy Möller Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n haastattelussa.
Jos valtiopäivät ei keskiviikkona hyväksy Kristerssonin hallitusesitystä, seurauksena on taas uusi kysymysmerkki Ruotsin parlamentarismin historiassa. Puhemies voi nimittää sosialidemokraattien Stefan Löfvenin toistamiseen hallituksen muodostajaksi tai sitten maa voi jopa ajautua uusiin vaaleihin poliittisen umpikijan ratkaisemiseksi, Ruotsidemokraateille se olisi hyvä uutinen, sillä tuoreimpien mittausten mukaan se on noussut maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi maltillisen kokoomuksen ohitse.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
