Kreikka ei pysty hoitamaan nykyisessä rahoitustilanteessa hoitamaan velkojensa takaisinmaksua tai helpottamaan usean vuoden laman jälkeistä toipumista, Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras kirjoittaa kirjeessään Saksan liittokansleri Angela Merkelille. Tsiprasin mielestä kansan 25.1. vaaleissa antama mandaatti ohjaa hänet ennemmin laiminlyömään velkoja.
Tsipras ilmoittaa Kreikan hallituksen olevan sitoutunut helmikuusta lähtien tehtyihin sopimuksiin, mutta Kreikan ja muiden euromaiden näkemykset näistä sopimuksista poikkeavat varsin paljon toisistaan. Ateenassa katsotaan vanhan tukiohjelman päättyneen ja uuden alkaneen, mutta toisaalla asia tulkitaan vanhan ohjelman jatkona.
Kreikka haluaa väljempää rahoitusta
Pääministeri Tsipras ottaa kirjeessä esille kaksi merkittävää rahoituslähdettä. Ensimmäinen on Euroopan keskuspankin päätös rajoittaa Kreikan valtion lyhytaikaisten velkatositteiden ostamista kreikkalaispankeilta. Koska kreikkalaispankit saavat pantata vain rajatun määrän tositteita EKP:lle uutta rahaa vastaan, ne eivät käytännössä voi ostaa Kreikan liikkeellelaskemia velkatositteita tämän enempää.
Toiseksi maa haluaa toisen tukiohjelman viimeisen maksuerän, sillä Kreikan mielestä nyt on päästy sopimukseen tukiohjelmasta. Muiden euromaiden eri näkökannan mukaan vanhaa ohjelmaa on yksinkertaisesti jatkettu, ja sen mukaisia toimia Tsipras ei ole toteuttanut. Näitä toimia jäi myös edelliseltä – Antonis Samarasin vetämältä – hallitukselta tekemättä maan valmistautuessa uusiin parlamenttivaaleihin. Toisen tukiohjelman viimeinen maksuerä on noin 7,2 miljardia euroa.
Kirjeessä valmistaudutaan myös kesällä päättyvään ohjelman jatkoon. Kolmatta tukipakettia ei kirjeesä suoraan mainita. Nimikkeenä on ”Kreikan toipumis- ja kehityssopimus”, josta pitäisi päästä yhteisymmärrykseen kesäkuun loppuun mennessä.
Velkahelpotuksia perusylijäämän vuoksi
Tsipras muistuttaa kirjeessään myös muita euromaita heidän lupauksestaan helpottaa Kreikan velkataakkaa, kunhan Kreikka saa perusylijäämäisen budjetin. Perusylijäämä tarkoittaa ylijäämäistä budjettia, josta on jätetty lainanhoitokulut huomioimatta.
Troikka on vahvistanut Kreikan saavuttaneen perusylijäämän, joskin se on laskettu Kreikan kohdalla täysin poikkeuksellisella menetelmällä. Euroopan komissio on perusylijäämän kuitenkin vahvistanut.
Saksan liittokansleri Merkel tapaa maanantaina Kreikan pääministeri Tsiprasin.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Lue lisää
Lue lisää
