Kreikan hallituksen ja maan velkojien näkemykset eivät kohdanneet vielä perjantain neuvotteluissa. Viikonlopun yli kestävien neuvottelujen tarkoitus olisi löytää jotakuinkin yhteinen sävel maanantain euromaiden valtiovarainministereiden (Euroryhmä) kokouksen.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem pysyy pessimistinä. Hänen mukaansa kreikkalaisten äänestäjien odotukset Kreikan hallituksen liikkumavarasta on ”mailin korkeudessa”.
Talouslehti Financial Times arvelee samoin. Lehden mukaan kreikkalaisten mahdollisuudet saada toiveensa läpi on hyvin vähäinen. Muiden euromaiden odotukset vanhan talousohjelman pidentämisestä kesään asti on sekin yhä epätodennäköisempää.
Europäättäjät ovat huolissaan siitä, ettei maanantain kokouksessa saavuteta yhteisymmärrystä. Joissain euromaissa Kreikan uusi ohjelma tulisi hyväksyttää parlamentissa. Tähän ei pattitilanteessa jäisi aikaa, sillä Kreikan aiempi pidennetty ohjelma päättyy helmikuun lopussa.
EKP kokoontuu miettimään Kreikan rahoitustilannetta ensi keskiviikkona. Mikäli maanantain kokus ei tuota tuloksia, voi EKP:ssa kasvaa paine evätä kreikkalaispankeilta hätärahoitus. Tämä olisi vakava liike, ja se voisi heittää Kreikan ulos euroalueesta. EKP tuskin haluaa itse olla heittelemässä jäsenmaita ulos.
Kreikan hallituksen on kuitenkin hyvin vaikea taipua muiden euromaiden tavotteisiin. Kreikassa on lukuisassa kaupungissa järjestetty hallitusta tukevia mielenosoituksia.
Uusimmat mielipidetiedustelut kertovat, että hallitusta johtavan Syrizan kannatus on rakettimaisessa nousussa. Syrizan kannatus on noussut tammikuun lopun vaaleista noin 9 prosenttiyksikköä. Vastaavasti aiemman hallituksen pääpuolueen Uuden demokratian kannatus on sukeltanut lähes yhtä paljon.
Neljä viidestä kreikkalaisesta on tyytyväinen hallituksensa linjauksiin. Uuden valtiovarainministerin Gianis Varoufakisin otteista pitää musertavat 85 prosenttia kansasta.
Syrizaa äänestäisi nyt 45,4 prosenttia väestä. Ero toisena olevaan Uuteen demokratiaan on mykistävät 27 prosenttiyksikköä.
Kreikkalaisten lisäksi tukea on tullut myös Yhdysvalloista. Maa haluaa Kreikan velkojien taipuvan sovintoratkaisuun.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
