

Kritiikki yltyy – Ylen tuottaja Rakel Liekki rajasi sometiliensä näkyvyyttä, toiminta viittaa aktivistitaustan peittelyyn
KOMMENTTI | Sensuurikohun keskiössä oleva Ylen kolumnituottaja Rakel Liekki on muuttanut Twitter-tilinsä ja bloginsa näkyvyyttä. Toiminta viittaa vuosikymmenen pituisen aktivistitaustan jälkien peittelyyn.
Suomen Uutiset on kertonut tällä viikolla Ylen räikeän yksipuolisista kolumnistirekrytoinneista sekä Ylen harjoittamasta sensuurista. Ylen korkein johto on kiistänyt ongelmien olemassaolon täysin. Yhtiön käsityksen mukaan Ylen kolumnit ovat monipuolisia ja kaikenlainen kritiikki on ”höpötystä”.
Skandaalin paisuessa kohun keskiössä oleva kolumnituottaja Rakel Liekki on rajoittanut tietojensa näkyvyyttä netistä. Hän rajoitti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Twitter-tilinsä näkyvyyttä. Lisäksi hän on lukinnut bloginsa.
Mikä on motiivi tällaiseen pimittämiseen?
Liekkiä kohtaan on esitetty kasvavaa kritiikkiä räikeästä puolueellisuudesta ja politikoinnista. Hänen sometilinsä ovat antaneet tästä kouriintuntuvaa näyttöä. Tietojen poistamisella asian selvittäminen vaikeutuu olennaisesti.
Rakel Liekillä ei ole journalistista koulutusta. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi 2001 Pohjois-Karjalan AMK:sta, pääaineenaan maalaus. Tätä taustaa vasten on erikoista, että Yle on antanut Liekin käsiin poikkeuksellisen paljon mediavaltaa.
Liekillä on näpeissään huomattavasti enemmän kirjoittajia ja mediavaltaa kuin keskimääräisellä suomalaisella päätoimittajalla.
Hän toimii tuottajana Ylen kolumnien verkkoalustalla, ja hän pyörittää kahta eri kirjoittajarinkiä, joissa on pitkälti yli 50 kirjoittajaa. Osa kirjoittajista on Ylen ulkopuolisia – he tekevät kolumneja. Osa kirjoittajista on Ylen omia työntekijöitä – he puolestaan tekevät blogeja.
Rakel Liekki päättää koko tämän suuren joukon kirjoituksista. Hän sanelee koko tälle ihmisjoukolle, mitä nämä saavat kirjoittaa ja mitä eivät. Hänen päätettävissään on, mistä ylipäätään Ylen ammattitoimittajat saavat blogeissa kirjoittaa. Liekki päättää, keitä Ylen kolumnien kirjoittajaksi nostetaan ja keneltä kirjoituksia ei enää tilata. Suomen Uutisten useista lähteistä saamien tietojen mukaan epämieluisiksi koettujen kirjoittajien kirjoitustahtia harvennetaan. Liekki määrittelee myös aiherajaukset.
Kolumnisteina ja bloggareina toimii yli 50 ihmistä. Heidän joukossaan on kymmeniä vihervasemmistoon kuuluvia. Arvokonservatiiveja ei ole ainoatakaan.
Kun asiaa tiedustelee Liekiltä itseltään, hän muuttaa sometiliensä näkyvyyttä.
Kolumnituottajana toimi aikaisemmin usean vuoden ajan Ville Laakso, sen jälkeen Arto Nieminen. Ennen Liekin paluuta Ylelle Nenäpäivä-säätiöstä työhön osallistui myös Image-lehden päätoimittajan paikalta Ylelle siirtynyt Heikki Valkama. Rakel Liekki aloitti kolumnien tuottajana heinäkuussa 2018.
Liekin toiminta nousi rujolla tavalla pintaan professori Janne Saarikiven tapauksessa. Liekki, jolla ei ole tiedejournalistin taustaa, katsoi asiakseen sensuroida kielitieteen professori Saarikiven analyysin, joka liittyi tämän omaan tutkimusalaan. Saarikivi kirjoitti siitä, että Sanna Marinin hallitus on käytännössä antanut väärää mielikuvaa ihmisten perusoikeuksia koskevista rajoituksista. Useat suomalaiset viestimet nostivat myöhemmin Saarikiven kirjoituksen uutiseksi.
Kaikkein törkeimpiin esimerkkeihin kuuluu pitkän linjan politiikan toimittajan Sanna Ukkolan kohtelu. Hänet Liekki laittoi kirjoittamaan mm. ruoanlaitosta. Ukkola irtisanoutui 2019 Yleltä. Hän mainitsi yhdeksi lähtönsä syyksi kolumnien rajoituksen.
Mistä oikein on kyse?
Mistä Liekin toiminnassa sitten on kyse?
Lyhyesti sanottuna: poliittisesta aktivismista.
Yle on nostanut erittäin merkittävään ja vaikutusvaltaiseen asemaan Liekin, jolla ei ole merkittäviä journalistisia näyttöjä, mutta sitäkin enemmän näyttöjä poliittisesta aktivismista.
Liekin aktivistipolku on ollut vuosikymmenen ajan täysin julkisesti näkyvillä. Hän ei ole itse taustojaan peitellyt, päinvastoin.
Voima-lehti kysyi haastattelussaan jo 2009, pitääkö Liekki itseään aktivistina. Hän vastasi: ”Jotain sinne päin. Tiedostavat nuoret, jotka haluavat parantaa maailmaa, eivät yleensä luota kankeisiin, toistensa näköisiin puolueisiin, vaan lähtevät mukaan yhden asian liikkeisiin ja rupeavat aktivisteiksi. Niin toimin minäkin nuorempana.”
Seura-lehden haastattelu 2013: ”Yritän tasaisin väliajoin osallistua mielenosoituksiin. Minulle ei riitä se, että painan facebookissa tykkää-nappia tai jaan jonkun linkin eteenpäin. En halua olla niitä ihmisiä, jotka katsovat asioita sivusta.”
Liekki kampanjoi turkistarhausta vastaan, Animalian, Greenpeacen, vasemmistoliiton, feminismin, #metoo:n, Tahdon-kampanjan ja lukuisien muiden asioiden puolesta.
Hän muun muassa myi omaa taidettaan tukeakseen vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaan kampanjaa. Hän myös osallistui näkyvästi ehdokkaan kampanjaan. Tämä tieto on Liekin blogissa, jonka hän nyt poisti näkyvistä.
”Olen poliittisesti vasemmalle kallellaan ja kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta”, Liekki tiivisti IL:n haastattelussa, jossa kerrottiin hänen ryhtyneen SDP:n pää-äänenkannattajan Demarin kolumnistiksi.
Ylen kolumnialustan määräysvalta antoi lopulta Liekin käsiin paljon suuremman megafonin, kuin mihin hän aikaisemmilla tempauksilla ylsi. Yli vuosikymmenen kestänyt aktivistin ura jatkuu, nyt merkittävässä tehtävässä, julkisen palvelun Ylellä.
Liekillä on toiminnalleen Ylen korkeimman johdon hyväksyntä.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rakel Liekin rekrytoinnit Yle-kolumnisteiksi: Feministipoliitikko, feministiaktiivi, vihreä poliitikko, transaktivisti, vasemmistoaktiivi, feministiaktivisti, feministi, vasemmistoaktiivi..

Ylen korkein johto kiistää jyrkästi Yle-kolumnien politisoitumisen ja sensuurin – Merja Ylä-Anttila: ”tässä on harvinaisen vähän pointtia”

Helsingin yliopiston äänet vaiennetaan – ensin hiljennettiin professori Saarikiven hallituskritiikki, seuraavaksi sensuroitiin dosentti Arto Luukkanen – hallitusta ei saanut kutsua ”avuttomaksi”

Sanna Marinin vanha rokotekirjoitus alkoi kiertää netissä sunnuntaina – illalla sivustolle ei enää päässyt, kävijää tervehti ilmoitus: ”Sivuja päivitetään”

Janne Saarikiven kommentti: minua ei ole sensuroitu Yleisradiossa

Punavihreä feminismi valtasi Yleisradion – Päivi Räsänen kehottaa kansalaisia antamaan suoraa palautetta Ylelle: ”Kannattaa olla yhteydessä ja vaatia tasapuolista sisältöä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








