

Osallistujia Taiteiden puolesta -marssissa Taiteiden yönä Helsingissä 15. elokuuta 2024. / LEHTIKUVA
Kulttuurialan lobbarit älähtivät taiteen ja kulttuurin sopeutuksista – tottuneet miljardiluokan avustuksiin
Kulttuurin ja taidealan edunsaajat eivät ole tyytyväisiä esitettyihin sopeutuksiin alan rahoituksesta. Eduskuntavaalien alla valmistunut tutkimus kuitenkin osoittaa, että valtaosa suomalaisista hyväksyy julkisen talouden tasapainottamisen myös priorisoiduilla menoleikkauksilla.
Politiikan syksy on käynnistynyt, ja Suomen hallitus on parhaillaan koolla budjettiriihessä neuvottelemassa ensi vuoden valtiontalouden suuntaviivoja.
Vuonna 2025 valtiontaloutta on tarkoitus sopeuttaa yli 3 miljardilla eurolla, kun otetaan huomioon hallitusohjelmassa ja kevään kehysriihessä sovitut lisäsäästöt. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää myös leikkauksia ja veronkorotuksia välttämättöminä, jotta julkisen talouden velkasuhteen kasvu saadaan pysähtymään vaalikauden loppuun mennessä.
Ylimitoitettu reaktio
Sopeutuksia on tulossa myös taiteeseen ja kulttuuriin. Jo hallituksen kevään kehysriihessä päätettiin 50 miljoonan euron lisäsäästöistä, jotka kohdistuvat opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM).
Kulttuurialojen lobbarit ja toimijat ovat budjettiriihen alla ilmaisseet huolensa sopeutuksista. Esimerkiksi kulttuuri- ja taidealojen kattojärjestö Kultan pääsihteeri Rosa Meriläisen mukaan seuraukset olisivat sangen dramaattisia, koska sopeutukset tulisivat muun muassa vaarantamaan festivaaleja, elokuvateattereita sekä orkesteritoimintaa. Lisäksi vähävaraisten mahdollisuudet kulttuurielämyksiin tulisivat Meriläisen mukaan vaikeutumaan.
Meriläinen ja eräät muut julkisia avustuksia saavien järjestöjen edustajat ilmaisivat alkuviikosta pitävänsä esitettyjä leikkauksia ylimitoitettuina ja jopa ”lamaannuttavina”.
Useat ministeriöt rahoittavat kulttuuria
Kulttuuriväen vahva vastareaktio on odotettu, mutta sitä voidaan myös pitää ylimitoitettuna. Tähän saakka kulttuuri- ja taideala on saanut tottua anteliaisiin miljardiluokan avustuksiin. Nyt vaikeassa taloustilanteessa myös kulttuurista joudutaan nipistämään.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen vuoden 2019 arvion mukaan valtio rahoittaa kulttuuria ja taidetta jopa noin 1,3 miljardilla eurolla. Suurimmat rahoittajat olivat opetus- ja kulttuuriministeriö (785 miljoonaa euroa) sekä liikenne- ja viestintäministeriö (376 miljoonaa).
Kulttuurialan lobbarien mukaan valtiontuki on tehokkaasti kohdistettua rahaa. Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikkikustantajien ja Suomen Musiikintekijöiden yhteinen edunvalvontapäällikkö, ex-kansanedustaja Iiris Suomela jopa hehkuttaa, että tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella kulttuuriala saa aikaan 14 miljardin euron ”tuotoksen”. Väitteeseen on syytä suhtautua varauksella, sillä vaikka kulttuuriala työllistää ja tuottaa myös veroeuroja yhteiseen kassaan, monet kulttuurintekijät menestyvät alalla myös ilman julkisia tukia.
Kansan enemmistön tuki sopeutuksille
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa valtaosa suomalaisista kuitenkin näyttää hyväksyvän julkisen talouden tasapainottamisen myös menoleikkauksilla.
Vuoden 2023 eduskuntavaalien alla valmistuneen Evan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset ovat pakkotilanteessa valmiita leikkauksiin. Kansalaiset toivovat, että päättäjät priorisoisivat tarkkaan, mistä kohteista leikataan enemmän ja mistä vähemmän, mutta enemmistö on valmis ainakin vähäisiin leikkauksiin.
Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista leikkaisi valtion keskushallinnosta, kehitysyhteistyöstä, Yleisradiolta sekä myös taiteesta ja kulttuurista. Sen sijaan enemmistö ei leikkaisi esimerkiksi maanpuolustuksesta, varhaiskasvatuksesta, poliisista ja rajavartiolaitoksesta.

Kultan pääsihteeri Rosa Meriläisen ei pidä sopeutustoimista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- taideala sopeutukset arvo- ja asennetutkimus Elinkeinoelämän valtuuskunta kulttuuriala menoleikkaukset Iiris Suomela veronkorotukset julkiset avustukset Rosa Meriläinen Riikka Purra leikkaukset budjettiriihi Kulttuuri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Kansalaisjärjestöjen rahoitus vapaaehtoismallin suuntaan – ”Toiminta ei voi jatkossa olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa”

Selvityshenkilö perkaamaan järjestöavustuksia – tavoitteena leikata kolmannes

Hallitus siivoaa sosiaalidemokraattien ja keskustan sotkuja – ”Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää säästöjä ja sopeuttamista”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








