

Kulttuurisota velloo kaikkialla – Vasemmistolle suomalaisuudella ei ole väliä
Kulttuurisota haastaa voimakkaasti niin sanottuja perinteisiä arvoja, usein vähemmistöryhmiltä väitetysti puuttuvien oikeuksien varjolla. Samalla kyse on siitä, kuka saa ja minkälaisilla ehdoilla määritellä kulttuurista ja kansallista identiteettiä. Kansanedustaja Onni Rostila ja kaupunginvaltuutettu, eduskunta-avustaja Tuulia Alanko keskustelevat aiheesta Suomen Uutisten studiossa.
Kansanedustaja Onni Rostila taustoittaa, että käsitteenä kulttuurisota on alkujaan lähtöisin Yhdysvalloista. 1990-luvulta alkaen maan perinteistä, kristillisiin juuriin ja arvopohjaan nojaavaa kulttuuria alettiin haastaa poliittisesta vasemmistosta etenkin vähemmistöryhmiä, heidän oikeuksiaan ja historiallista kaltoinkohtelua painottavasta näkökulmasta.
Kulttuurisodan teemat ovat samankaltaisia myös tänä päivänä Suomessa.
– Kysymys on siitä, kuka saa ja minkälaisilla ehdoilla määritellä Suomen kulttuuria ja kansallista identiteettiä sekä minkälaisten tapahtumien saatossa se on muotoutunut sellaiseksi kuin se on, Rostila sanoo.
Hänestä ei ole kestävä ajatus, jos yksilöiden ja kansakuntien kulttuurinen itseymmärrys pohjautuu negatiiviseen itseruoskintaan.
– Historiassa on tehty virheitä, mutta niistä täytyy pystyä menemään yli ja ottaa niistä opiksi. Tulee muistaa hyvät ja onnistuneet ratkaisut, Rostila sanoo.
Nyt politiikkaan niin aktiivisesti kuin ei-aktiivisesti osallistuvat ihmiset joutuvat elämään syvien ristiriitojen keskellä kulttuurisodan taistelun seurausten kanssa.
Keskiössä suomalaiset ja suomalaisuus
Kaupunginvaltuutettu, eduskunta-avustaja Tuulia Alanko kysyy Rostilalta, miksi suomalainen kulttuuri on erityinen.
– Yksinään se, että meillä on olemassa sellainen omaleimainen kansakunta ja kulttuuri kuin suomalaiset ja suomalaisuus, tekee siitä säilyttämisen arvoisen, Rostila painottaa.
Suomalaisille hyviä ja edullisia asioita uhkaa vasemmistoliberaalien ajatusmalli.
– Vasemmistoliberaalista näkökulmasta ei ole mitään väliä, onko sadan vuoden päästä sellaista maata ja kansaa kuin suomalaiset. Tietysti sellaiselle ihmiselle on tavattoman vaikea perustella sitä, miksi se on tärkeää tai miksi monet ihmiset kokevat sen tärkeäksi ja säilyttämisen arvoiseksi, Rostila kertoo.
Vasemmistolaiset lähtevät ajattelussaan esimerkiksi siitä, että vähemmistöjen oikeudet ja historialliset tulkinnat ovat olleet vain pielessä suomalaisessa tai länsimaisessa kulttuurissa. Näin negatiivinen ajattelu kietoutuu Rostilan mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja imaisee mediankin puolelleen.
– Tämä on uskomattoman takaperoista ajattelua, siis se, että olemme valmiita uhraamaan meidän yhteiskunnan elinkelpoisuuden, tulevaisuuden, eläkejärjestelmän ja hyvinvointipalvelujen rahoituksen, hän sanoo.
Luksususkomuksiin ei ole enää varaa
Syntyvyys on ollut Suomessa pitkään laskusuunnassa. Tähän Rostila pitää yhtenä syynä vasemmistolaista näkemystä, jossa perheellistymistä pidetään esimerkiksi naisten kannalta vain negatiivisena.
– Siinä ajatellaan, että kunhan ei vain puututa heidän aika utopistiseen sukupuolten välisen tasa-arvon ideaalimalliinsa. Itse ajattelen, että meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tällaisiin kummallisiin luksususkomuksiin, Rostila sanoo.
Hän huomauttaa, että Suomessa on jo paljon ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti jättävät hankkimatta lapsia ja perhettä. Tässä tilanteessa tarvitaan perinteisiä perhearvoja.
– Silloinhan meillä on kaikki syyt keskittyä kannusteissa juuri niihin ihmisiin, jotka haluaisivat lapsia. Hedelmällisyystietoutta voitaisiin lisätä tuntuvasti, Rostila katsoo.
Vastareaktio utopialle
Monet nuoret suomalaismiehet ovat liittyneet kirkkoon ja kannattavat perinteisiä sukupuolirooleja.
– Siinä on paljon vastareaktiota kulttuuriseen pakkosyöttöön siltä toiselta laidalta. Ainoa asia, mikä tuntuu olevan pyhää, ovat vallalla olevat vasemmistoideologian opinkappaleet. En ihmettele ollenkaan sitä, että tällainen vastareaktio on tuloillaan, Rostila selvittää.
Alangon mukaan punavihreä media leimaa usein perinteiset arvot jopa ihmisoikeuksien vastaisiksi, vaikka jossakin asiassa kysyttäisiin vain, mikä on oikein tai väärin.
Tässä kysymyksessä Rostilan mielestä on tapahtunut silmänkääntötemppu, jossa perinteiset arvokäsitykset on julistettu vähintään epäilyttäviksi ja vasemmistoideologiasta on tullut yhteiskunnallinen pyhä, jota vastaan ei saa rikkoa.
– Nyt ollaan menossa kohti epävakaita aikoja. Vastareaktio on nähdäkseni oikeutettu. Jos käsistä karannutta vasemmistolaista totalitarismia ei kyetä suitsimaan, niin silloin me ajaudumme kriisitilaan, Rostila huomauttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tuulia Alanko kulttuurinen identiteetti kristilliset arvot perinteiset arvot vähemmistöryhmät Onni Rostila vasemmistoliberaalit Totalitarismi Kansallinen identiteetti Kulttuurisota Syntyvyys Suomalaisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Punavihreän Ylen päätoimittaja ei löydä Ylestä punavihreää kuplaa – ei vakuuta somea: ”Kalakaan ei näe akvaarion ulkopuolelle ja luulee, että puheet vedettömästä maailmasta ovat ääriainesten juttuja”

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Garedew: Presidentin tulee pysyä erossa ideologisesti jakavista liikkeistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew painottaa, että tasavallan presidentin tehtävänä demokraattisessa valtiossa, kuten Suomessa, on toimia koko kansan presidenttinä – yhdistävänä ja puoluepoliittisesti sitoutumattomana arvojohtajana.

Perussuomalaiset panostaa hallituksessa suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin – ”Rahaa ei polteta ideologisiin innovaatioihin”
Eduskunnassa käytiin tiistaina lähetekeskustelu hallituksen esityksestä vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi. Arviossa kohdistetaan merkittävät määrärahalisäykset erityisesti puolustuksen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








