Kun hallitus söhlää, se tuuppaa virkamiehet eturiviin – Halla-aho: ”Kriisin hoito siis joko on tai ei ole politiikkaa, aina riippuen siitä, mikä on punavihreän hallituksen kannalta edullisinta”

Hallituksella on vastuu koronakriisin hoidosta, eikä se voi tyrkyttää epäonnistumisiaan virkamiesten niskaan. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) puntaroi koronakriisiä.

Halla-aho kirjoittaa:

”Koronakriisin hoitaminen ei ole, tai sen ei pitäisi olla, poliittinen kysymys. Perussuomalaisten ja kaikkien muiden välillä on olemassa poliittinen erimielisyys esimerkiksi siitä, pitääkö haitallista maahanmuuttoa edistää vai estää, tai onko vallan siirtyminen eduskunnalta Brysseliin toivottavaa vai epätoivottavaa kehitystä.

Sen sijaan koronan suhteen ei ole näkemyseroa tavoitteista. Sekä punavihreä syvä pääty että perussuomalaiset ja kaikki siltä väliltä toivovat, että kriisi loppuisi ja tauti menisi pois.

Tämän vuoksi PS ei viitsi kokoomuksen tavoin räksyttää jokaisesta yksityiskohdasta epidemian hoitamisessa. Selkeistä virheistä toki on syytä huomautella. Kukaan ei esimerkiksi ole tarjonnut järkevää selitystä sille, että tartuntoja on ehdoin tahdoin lennätettävä Suomeen Kosovosta Skopjen kautta.

On kuitenkin pantava merkille, että kun jokin asia menee hyvin, se on punavihreän hallituksen ja sitä nuoleskelevan median mielestä poliittisten päättäjien – siis hallituksen – ansiota. Kun sen sijaan jokin asia menee huonosti, esim. rokotekampanjan mokaaminen, asia ei enää kuulukaan hallitukselle, vaan vastuu on asiantuntijoiden ja viranomaisten.

Kriisin hoito siis joko on tai ei ole politiikkaa, aina riippuen siitä, mikä on punavihreän hallituksen kannalta edullisinta.

Hallitus edustaa korkeinta toimeenpanovaltaa. Viranomaiset toimivat hallituksen alaisuudessa ja ohjauksessa. Hallituksella on vetovastuu. Sillä on käytössään enemmän tietoa kuin kenelläkään muulla, sen tehtävä on tehdä päätöksiä, ja se on jälkikäteen vastuussa näistä päätöksistä.

Kriisi on nostanut esiin myös erään suomalaisen erityisongelman – korruptoituneen ja läpimädän virkanimityskulttuurin. Normaaliaikoina asiat sujuvat jollakin tavalla, vaikka kansliapäällikkönä tai ylijohtajana toimisi pukuun puettu simpanssi, mutta kriisiaikoina, kun pitäisi reagoida nopeasti ja viisaasti, kyvyttömät ja kädettömät, puoluekirjan perusteella virkaansa päässeet tumpelot saavat paljon vahinkoa aikaan.”