

LEHTIKUVA
Kunniavelan maksamisella on jo kiire – Elomaa: Sotiemme veteraanit ansaitsevat parempaa
Itsenäisyyspäivän lähestyessä on perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa pannut tyytyväisenä merkille, että itsenäisyyden arvostus on kohonnut näinä epävakaina aikoina. On alettu miettiä vaikeuksista selviämistä kansakuntana samaan tapaan kuin Suomen sotien aikakautena. Mutta missä kantimissa on kovilla uhrauksilla maamme itsenäisyyden mahdollistaneiden ihmisten arvostuksen tila?
Vuosi vuoden jälkeen on Suomen sotien veteraanien, sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskien asema puhuttanut päättäjiä. Silti perusteelliset parannukset heidän hoivaansa ja turvaansa loistavat edelleen poissaolollaan. Toki vuosien saatossa on joitakin parannuksia toteutettu, mutta siitä huolimatta merkittäviä puutteita on yhä runsain määrin. Lisäksi avun tarve korostuu veteraanien vanhetessa, onhan heidän keski-ikänsä jo peräti 97 vuotta.
– Yli satavuotiaitakin mahtuu tähän kunniakansalaisten joukkoon. Veteraaneja on keskuudessamme lähes 3 500. Heistä noin 600 on sotainvalideja. Veteraanien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä on noin 10 000. Myös sotaorpoja ja sotilaspoikia on muistettava palveluja kehitettäessä, kertoo Kike Elomaa.
Kunniavelka on maksettava
Kansanedustaja Elomaa on vahvasti sitä mieltä, että yhteiskunta on näille Suomen itsenäisyyden ja hyvinvoinnin mahdollistaneille henkilöille velkaa vähintäänkin asialliset hoivapalvelut ja riittävän toimeentuloturvan. Se on vähintä, mitä päättäjät voivat heidän hyväkseen tehdä. Ikääntymisen myötä avuntarvitsijoiden joukko on pienentynyt tuntuvasti, mikä osaltaan pudottaa tarvittavien toimenpiteiden hintalappua. Elomaa listaa muutamia toteuttamiskelpoisia toimia kunniavelan maksamiseen:
– Yleisen hintatason kohoaminen on ollut viime kuukausina vauhdikasta. Tämän seurauksena rintamalisää pitää korottaa reilusti. Sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen tulisi kohdentaa lisää resursseja siten, että kuntoutukseen pääsy olisi mahdollista ilman haitta-asteprosenttien asettamia rajoituksia.
– Rintamaveteraanien leskille pitäisi mahdollistaa kuntoutukseen pääsy rahoitusta lisäämällä. Sotilasvammalain mukaisen laitoksessa annetun huollon tulisi olla mahdollista kaikkialla Suomessa, Elomaa vaatii.
Veteraanijärjestöjen toiminta turvattava
Tätä hoitoa tarjoavien hoitolaitosten määrä on pudonnut tuntuvasti, ja mahdollisuus päästä Valtionkonttorin maksusitoumuksella annettavaan laitoshuoltoon ei toteudu edes joka maakunnassa. Lähes satavuotiaita ihmisiä ei sovi passittaa satojen kilometrien päähän heille kuuluvaan hoitoon saati patistaa muuttamaan palveluiden äärelle vieraaseen pitäjään.
– Myös veteraanijärjestöjen toiminta tulee turvata, sillä ne palvelevat asiantuntemuksella ja vuosikymmenten kokemuksella aikanaan sodassa ponnistelleita suomalaisia. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on vähentänyt viime vuosina veteraanijärjestöjen rahoitusta. Tämä nakertaa osaltaan mahdollisuuksia tehdä arvokasta työtä veteraanien hyväksi. Tehdyt leikkaukset on vähintäänkin peruttava, Elomaa toivoo.
Auttamisen kanssa ei voi enää vitkastella
Ensisijaisen tavoitteen tulee olla kaikista elossa olevista veteraaneista huolehtiminen. Myös heidän perintönsä vaaliminen on tärkeää, jotta tieto Suomen historian kannalta mullistavista tapahtumista siirtyy tuleville sukupolville. Tähän liittyen Tammenlehvän Perinneliiton rahoitus on turvattava jatkossa.
– Koska veteraanien keski-ikä on jo peräti 97 vuotta, on päivänselvää, ettei auttamisessa voi vitkastella enää yhtään. Odotan näin itsenäisyyspäivän alla, että hallitukselta löytyy aitoa halua auttaa itsenäisyytemme pelastaneita kunniakansalaisia. Nähtäväksi jää, tarjoaako hallitus auttavaa kättä vai ei, Elomaa pohtii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tammenlehvän Perinneliitto STEA-avustukset kunniavelka rintamalisä hoivapalvelut kuntoutus sotainvalidit Ritva ”Kike” Elomaa itsenäisyyspäivä sotaveteraanit itsenäisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Nato-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu

Simula muistutti täysistunnossa suomalaisen maanpuolustuksen perustuksesta: ”Sydämestäni toivon, että myös me suomalaiset mietimme, miten tärkeä kansallisidentiteettimme on”

Tavio: Sotiemme veteraaneja ei saa koskaan unohtaa

Antikainen: Nato-jäsenyys takaa maamme turvallisuuden ja päättää suomettuneisuuden kauden

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








