LEHTIKUVA Jussi Nukari
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tunnustaa vihdoin yhä ilmeisenpänä pidetyn seikan, jota on oppositiossa ounasteltu jo pidempään. Kehyskuntiin kaavaillut pakkoliitokset eivät ehdi voimaan tällä vaalikaudella. Virkkunen sanoi asian julki Ylen A-studiossa maanantaina.
Pakkoliitokset mahdollistava lakiluonnos lähtee kuntiin lausunnolle tällä viikolla.
– En usko, että tämä hallitus ehtisi käyttää tätä lainsäädäntöä, sen mahdollisuuksia. Kunnilla on koko tämä vuosi aikaa tehdä omia selvityksiä ja päätöksiään, ja sitten ensi vuonna on sitten aika arvioida se, kuinka pitkälle niitten avulla on päästy, Virkkunen sanoi Ylen haastattelussa.
Jos hallituksen suunnitelma kuntarakennelain muuttamisesta toteutuu, valtioneuvosto saa oikeuden liittää suurimpia kaupunkeja ja niiden kehyskuntia toisiinsa vastoin valtuustojen kantaa kymmenellä kaupunkiseudulla ja yhteensä 25 kunnassa.
10 keskuskaupunkia, 25 liitoskuntaa
Alueiden keskuskaupungit ovat Oulu, Vaasa, Pori, Turku, Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere, Lahti, Kuopio ja Joensuu. Suurimmat pähkinät ovat Tampere ja Turku, joissa myös vastustus on kovinta. Turussa myös hallituksen sote-suunnitelman isä Petteri Orpo (kok.) vastustaa pakkoliitoksia, Tampereellakin mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari (kok.).
Pakkoliitosten vastustajia hiertää perustuslain vastaiseksi huomattu ”demokratialukko”, jonka SDP sanoo vaatineensa pakkoliitosten ehdoksi. Sen mukaan valtioneuvosto voi päättää pakkoliitoksesta valtuustojen kannan vastaisesti, jos alueen asukkaiden enemmistö kannattaa liitosta seudullisessa kansanäänestyksessä.
”Saddamin malli” sortaisi pieniä
Perustuslakia koettelee äänestystapa, jossa suuri keskuskunta jyräisi pienten reunakuntien äänestäjien tahdon pelkällä äänestäjien suurella määrällä, kun niin Tampereella kuin Turussakin keskuskaupungissa asuu yli puolet koko liitosalueen asukkaista, puhumattakaan Kuopiosta, joka voisi äänestää pelkän Siilinjärven, pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) syntymäkunnan liittymisestä keskuskaupungin osaksi.
Professori Kaarlo Tuori on verrannut seudullista kansanäänestystä Kuwaitin miehitykseen vuonna 1990: Saddam Hussein olisi voinut tehdä sen niinkin, että Irakin ja Kuwaitin kansat olisivat äänestäneet, pitäisikö Kuwaitin liittyä Irakiin vai ei. Irakilaisten äänillä liitos olisi syntynyt mutkattomasti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
