

Pixabay, NestoR019
Kuukausi Ruotsin vaaleihin, vaihtuuko valta aseellisen väkivallan huippumaassa? – Valtiotieteilijä: Kysymys rikollisuudesta ensimmäistä kertaa niin merkittävä, että puolueiden otettava siihen kantaa
Ruotsissa käydään valtiopäivävaalit 11. syyskuuta tilanteessa, jossa lähitulevaisuus on sumea kaikille. Ehkäpä siksi vaalien keskeiset kysymykset ovat korostetun kotikutoisia. Vaalituloksen voi ratkaista jo pelkästään äänestysvilkkaus.
Heinäkuun loppuun mennessä Ruotsissa oli tilastoitu 232 ammuskelua tänä vuonna. Henkensä menettäneitä oli 40 ja haavoittuneita 60. Rikollisuus on mielipidetiedustelun mukaan keskeisin teema syyskuun valtiopäivävaaleissa.
– Rikollisuusteema on noussut kuin raketti. Sen merkitys on lisääntynyt vaaleista vaaleihin. Nyt kysymys rikollisuudesta on ensimmäistä kertaa niin merkittävä, että puolueiden on tahdostaan riippumatta otettava siihen kantaa, sanoo valtiotieteilijä Patrik Öhberg Göteborgin yliopistosta Ruotsin radion haastattelussa.
Asetelma suosii konservatiivipuolueita
Vaalit käydään oudossa tilanteessa sodan riehuessa Euroopassa ja talouden ollessa mahdollisesti matkalla syvään monttuun. Kaikesta tästä huolimatta puolueet ovat keskittyneet Ruotsin sisäisiin asioihin ja dystopiat on jätetty tarkoituksellisesti sivummalle.
– Vaalikampanjasta tulee ruotsalaisittain katsottuna ainutlaatuinen ja Länsi-Euroopan kokemuksista tiedämme, että asetelma suosii erityisesti konservatiivisia puolueita, jotka ovat tämän teeman omineet, toteaa Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Henrik Ekengren Oscarsson.
Oikeiston voitto on kahden kauppa
Jos vasemmistoblokki voittaa vaalit sosialidemokraattinen hallitus jatkanee hallitusvastuussa nykyiseen malliin. Vahvistettuna vasemmistopuolueella ja vihreillä, keskustan tukiessa hallitusta valtiopäivillä.
Jos sen sijaan oikeistoallianssi voittaa, kysymys on jo paljon mutkikkaampi. Kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on jo esiintynyt tulevan pääministerin roolissa ja piirreskellyt uuden hallituksen kokoonpanoa. Kivenä kengässä on ollut ruotsidemokaatit ja erityisen tiukka tilanne on tulossa, jos kansallismielinen puolue menestyy vaaleissa kokoomusta paremmin.
– Asiakysymykset ratkaisevat, Kristersson muotoili Ruotsin radion haastattelussa kantaansa yhteistyöhön ruotsidemokraattinen kanssa.
– Ruotsin politiikassa emme ole pitkään aikaan pystyneet puhua toistemme kanssa asiakysymyksistä ja siksi konkreettiset ongelmat ovat ratkaisematta. Näin ei voi jatkua, kokoomusjohtaja täsmensi.
Salkkuja jaetaan jo
Porvarihallituksen mahdollisuuksia nakertaa kristillisdemokraattinen puolue, jonka johtaja Ebba Busch ilmoitti muutama päivä sitten, ettei suora hallitusyhteistyö ruotsidemokraattien kanssa ole mahdollista.
Ruotsidemokraattien osaksi jäisi tukea hallitusta valtiopäivillä. Ministerinpostit jakaisivat keskenään kokoomuksen, kristillisten ja mahdollisesti liberaalien edustajat.
– Olemme tehneet yhteistyötä kaiken aikaa kokoomuksen kanssa oppositiossa, joten olemme yhdessä hallituksen ydin. Toki hyvässä ja läheisessä yhteistyössä liberaalien ja ruotsidemokraattien kanssa, Busch toteaa Göteborgs Postenin haastattelussa.
Äänestysaktiivisuus saattaa ratkaista lopputuloksen
SVT/Novuksen elokuun mielipidekyselyn mukaan valtiopäivävaalien ykkönen olisi sosiaalidemokraattinen puolue, joka saisi 30,6 prosenttia äänistä. Kokoomus ja ruotsidemokraatit saisivat kumpikin 18,6 prosentin kannatuksen. Vasemmistopuolueen kannatus oli 7,2 prosenttia, keskustan 6,8, kristillisdemokraattien 6,3 ja liberaalien 5,2 prosenttia.
Ympäristöpuolue oli yllättäen kömpinyt äänikynnyksen yli ja sai nyt 5,1 prosentin kannatuksen kyselyyn vastanneilta.
Asetelmat oikeisto- ja vasemmistoblokkien välillä ovat hyvin tasaiset, joten voi hyvinkin olla, että vaalit ratkaistaan sen perusteella, miten puolueet saavat kannattajansa ylös, ulos ja liikkeelle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- porvarihalllitus Henrik Ekengren Oscarsson vaaliteemat Patrik Öhberg. ammuskelut Ruotsin vaalit 2022 Ebba Busch valtiopäivävaalit sosialidemokraatit vasemmistopuolue Ulf Kristersson Allianssi Kristillisdemokraatit hallitusyhteistyö Liberaalit Maltillinen kokoomus Ruotsidemokraatit äänestysvilkkaus Turvallisuus Väkivalta Rikollisuus Keskusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsidemokraattien vaalimainonta herättää suuria tunteita: ”Tervetuloa palautusjunaan, vain menolippuja. Seuraava asema Kabul.”

Ruotsissa ammuttu hengiltä jo enemmän ihmisiä kuin koko viime vuonna – nyt luodeista voi saada osumaa leikkipuistossakin

Ruotsin pääministeri Kristersson: Sisäisen turvallisuuden ongelmien korjaamisessa voi ottaa oppia Tanskasta – ”Jengirikollisuuteen puuttumiseen tarvitaan nyt uutta voimaa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








