

MIKA RINNE
Kylätaloista kehitetään paikallisia valmiuskeskuksia – ”Lisää käytännössä arjen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä aina poikkeusoloihin saakka”
Kylätalojen käyttöä halutaan monipuolistaa eri puolilla Suomea. Nyt kyläläisten yhteisiä harrastus- ja kokoontumispaikkoja kehitetään myös sähkökatkojen sekä muiden ongelmatilanteiden varalle.
Rento ilmapiiri vallitsee Ylä-Muuratjärvellä, kun joukko kyläläisiä kokoontuu testaamaan kylätalonsa käyttöä kriisitilanteissa.
Jyväskylän eteläpuolella sijaitsevan kylän asukkaat harjoittelevat varautumistaitoja pitkäkestoisen sähkökatkon aikana.
– Kylätalo palvelee viiden kylän asukkaita ja poikkeustilanteessa rakennuksessa voi yöpyä noin 30 ihmistä. Tänne voidaan evakuoida muun muassa ikäihmisiä suojaan myrskyn jaloista, kertoo Ylä-Muuratjärven kyläpäällikkö Helena Mieskolainen.
Hänen mukaansa entisen koulun tiloihin on suunniteltu paikallista valmiuskeskusta jo usean vuoden ajan. Hankkeeseen on saatu EU-rahoitusta.
– Kylätalo on aktiivisessa harrastuskäytössä ja se pidetään talkoovoimin jatkuvasti lämpimänä. Vapepan eli vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmäläiset saadaan nopeasti paikalle.
Ylläpidetään talkoovoimin
Kylätalosta löytyy 72 tunnin kotivara noin 20 hengelle. Kotivara tarkoittaa riittävää määrää puhdasta vettä, ruokaa, lääkkeitä ja erilaisia välineitä, joilla pärjää omatoimisesti kolme vuorokautta sähkökatkon tai muun häiriötilanteen sattuessa.
– Pelkkä talo ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan innokkaita vapaaehtoisia esimerkiksi valmistamaan puuhellalla ruokaa tai lämmittämään talon neljää pönttöuunia, Mieskolainen mainitsee.
Vuorokauden pituisessa harjoituksessa talosta katkaistaan sähköt, jonka jälkeen ollaan kantoveden varassa ja toimitaan akkuvalojen loisteessa. Harjoitus paljastaa useita valmiuskeskuksen kehittämiskohtia.
– Tarvitaan nykyistä tehokkaampi aggregaatti, jotta vettä saadaan nostettua porakaivosta. Moni unohti pestä kätensä käytyään ulkovessassa, joten hygieniaa ja siitä tiedottamista on parannettava. Lisäksi taloon tullaan rakentamaan viestiyhteys pelastustoimen suuntaan, Mieskolainen selvittää.
Kyläyhteisöt iso voimavara
Sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksikön pelastusylitarkastaja Mikko Hiltunen kehuu, että Ylä-Muuratjärven valmiuskeskus on hyvä esimerkki kylien varautumisesta.
– Se vaikuttaa erinomaiselta hankkeelta, jossa yhdistyy monta hyvää asiaa. Yhteisöllinen valmiuspaikka lisää käytännössä arjen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä aina poikkeusoloihin saakka, Hiltunen sanoo.
Varautumisen ajankohtaisuutta lisää se, että sisäministeriö julkaisi 18. marraskuuta uuden oppaan, jossa kansalaisille annetaan ohjeita varautumisesta sotaan ja kriisitilanteisiin. Uusi opas löytyy verkko-osoitteesta Suomi.fi.
Oppaassa annetaan käytännön neuvoja muun muassa siitä, miten ilmahyökkäyksen, pandemian tai pitkien sähkö- ja vesikatkosten aikana toimitaan.
Parantaa kokonaisturvallisuutta
Hiltunen neuvoo kyläyhteisöjä kääntymään hyvinvointialueiden pelastuslaitosten puoleen, jos ne kaipaavat neuvontaa varautumiseen liittyen.
– Kylien omatoiminen varautuminen korostuu harvempaan asutulla seudulla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa pelastuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä kylien kanssa, Hiltunen kertoo.
Viranomaisilla on rajalliset resurssit käytössään ja yksittäisten kansalaisten sekä kylien omatoiminen varautuminen auttaa viranomaisia.
– Tämä helpottaa viranomaisten toimintaa, jota voidaan kohdistaa onnettomuus- ja kriisitilanteessa sinne missä kiireellistä apua tarvitaan eniten. Kyläyhteisöt ovat iso voimavara kokonaisturvallisuuden luomisessa, Hiltunen korostaa.
Uusia keskuksia tulossa
Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlajan mukaan paikalliset valmiuskeskukset lisäävät myös kylillä asuvien ikäihmisten turvallisuutta.
– Ikäihmiset ovat keskeinen ryhmä, joista tulee huolehtia. Heillä voi olla pärjääminen veitsenterällä jo normaalissa arjessa ja selviytyminen voi heiketä nopeasti pitkän sähkökatkon tai muun häiriötilanteen aikana, Pihlaja sanoo.
Ylä-Muuratjärven valmiuskeskuksesta otetaan mallia vastaavien paikkojen perustamiseen. Keskukseen on tulossa lähiaikoina tutustujia muun muassa Kainuusta ja Pohjanmaalta.
– Kylien varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita suunnitellaan ja toteutetaankin jo eri puolilla Suomea. Turvallisuudentunnetta vahvistaa, kun varautumisasioista puhutaan ja niitä myös harjoitellaan yhdessä, Pihlaja kertoo.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kylätalot kotivara uhka- ja häiriötilanteet sähkökatkot poikkeusolot hybridivaikuttaminen varautuminen Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Bergbom: Suomea pidetään turvallisena vuoden ympäri, silti oman arjen sujuvuudesta kannattaa huolehtia – ”Kotivaran on syytä olla kunnossa”
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut yhä jännitteisempään suuntaan. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan lisäksi huolta aiheuttavat tänä päivänä esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien vauriot merialueilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom kuitenkin muistuttaa, että viranomaiset huolehtivat Suomen turvallisuudesta 365 päivää vuodessa ja lisäksi kokonaisturvallisuutta vahvistavat Naton lisäksi monet ylikansalliset rakenteet.

”Remontti-Reiska” Jorma Piisinen: Poikkeusoloihin varautuminen on viisautta

Perussuomalaiset: Meidän on varauduttava siihen, että Venäjän hybridihyökkäykset jatkuvat – ”Uhka on jatkuva ja siihen tulee reagoida päättäväisesti”
Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, jossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.

Tomi Immonen Venäjän vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen: ”Venäjä ei ole koskaan niin heikko tai niin voimakas kuin se antaa ymmärtää”
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Tomi Immonen kiersi kuluneena lauantaina pohjoista Keski-Suomea yhdessä Perussuomalaisten Keski-Suomen piirijärjestön kanssa. Immonen kävi kiertueen aikana keskusteluja keskisuomalaisten kanssa muun muassa Suomen turvallisuustilanteesta.

Venäjä harjoittaa laaja-alaista vaikuttamista EU:ssa – Suomi on varautunut hyvin erilaisiin uhkiin
Suomessa on varauduttu laajalla rintamalla vastaamaan erilaisiin ulkopuolisen toimijan vaikuttamisyrityksiin. Keskeisiä tekijöitä ovat ajan tasalla oleva ja päivittyvä lainsäädäntö, ennakoiva ohjaus ja valvonta sekä tiivis viranomaisyhteistyö, joka kattaa myös yhteistyön elinkeinoelämän suuntaan. Kyberturvallisuudessa Suomi on jo nyt yksi maailman huippumaita.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








