

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kyselytutkimus: Journalismin opiskelijat kannattavat punavihreitä aatteita
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehty ”Kenen joukoissa seisot?” – kyselytutkimus journalismin opiskelijoiden arvoista vahvistaa, että valtaosa journalismin opiskelijoista kannattaa vihervasemmistolaisia ja liberaaleja arvoja. He suhtautuvat myönteisesti muun muassa maahanmuuttoon, vapaaseen liikkuvuuteen ja homoavioliittoihin ja inhoavat perussuomalaisia.
Toimittajien omien puoluekantojen tutkiminen on perinteisesti ollut toimittajille lähes tabu. Aiemmissa kyselyissä valtaosa toimittajista on vastustanut toimittajien poliittisten ja yhteiskunnallisten kantojen selvittämistä. Nyt tehty kyselytutkimus aiheutti toimittajien keskuudessa ainakin yhden itkupotkuraivarin, sillä Seura-lehden toimituspäällikkö Petri Korhonen riehaantui räyhäämään ”kakkapyllyistä” ja ”Soroksen kätyreistä”, koska kyselytutkimuksen kattavuus ei ollut hänen mielestään riittävän suuri.
Ville Mäkilä kertoo opinnäytetyössään ryhtyneensä tutkimaan journalismin opiskelijoiden arvomaailmaa, koska ”julkisessa keskustelussa, etenkin sosiaalisessa mediassa, törmää toistuvasti väitteisiin, joiden mukaan journalismin opetusta järjestävät oppilaitokset ovat ’läpikotaisin punaisia’ ja valtaosa journalismia opiskelevista henkilöistä kannattaa punavihreitä sekä arvoliberaaleja arvoja.” Mäkilän mielestä tällaisten väitteiden esittäminen ”on tyypillistä etenkin oikeistopopulistisien tahojen keskuudessa ja niiden, jotka pyrkivät kyseenalaistamaan perinteisen journalistisen median uskottavuuden”. Erikseen Mäkilä mainitsee tämän Marko Hamilon kirjoittaman Suomen Uutisten artikkelin.
Kyselytutkimus vahvistaa punavihreät arvot
Jos Mäkilän oli tarkoitus osoittaa, että Hamilon väitteet eivät pidä paikkaansa, hän joutui pettymään, sillä hänen opinnäytyönsä osoitti, että ”oikeistopopulistien väitteet” pitävät täysin paikkansa: valtaosa journalismin opiskelijoista kannattaa vasemmistolaisia ja liberaaleja arvoja. He suhtautuvat myönteisesti maahanmuuttoon, vapaaseen liikkuvuuteen ja homoavioliittoihin mutta haluavat rajoittaa lentämistä ja lihansyöntiä verotuksella.
Mäkilän tutkimukseen vastanneista journalismin opiskelijoista 31 prosenttia ilmoitti äänestävänsä vihreitä ja 26 prosenttia vasemmistoliittoa, mikäli vaalit olisivat nyt. Perussuomalaiset ovat journalismin opiskelijoille suorastaan inhokkipuolue: 70 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei missään nimessä äänestäisi perussuomalaisia.
Tulokset ovat samansuuntaiset Tampereen yliopiston opiskelijoille 2015 eduskuntavaalien alla tehdyn nettikyselyn kanssa. Molempia kyselyjä on kritisoitu vastaajien määrän pienuudesta. Mäkilän mukaan vastausten pieni määrä voi johtua myös siitä, että kaikki oppilaitokset eivät laittaneet hänen kyselynsä linkkiä eteenpäin opiskelijoilleen.
”Kenen joukoissa seisot?” -kyselytutkimuksen tulokset herättävät paljon kysymyksiä tulevien toimittajien puolueettomuudesta ja objektiivisuudesta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus suosiossa
Kolme neljästä (72 %) journalismin opiskelijasta on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että toimittajan tulee edistää työssään monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Kaksi kolmasosaa (67,7 %) on sitä mieltä, että maahanmuuttajien kasvava määrä ei ole uhka suomalaisten turvallisuudelle. Vain alle viidesosa (17-18 %) on noista kysymyksistä päinvastaista mieltä.
Kolme neljästä toimittajaopiskelijasta kokee, että Euroopan unionista on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Lähes kaikki (89 %) pitävät vapaata liikkuvuutta EU-maiden välillä hyvänä asiana.
Vihapuhe rikoslakiin
Kyselyyn vastanneista 60 prosenttia haluaa, että vihapuhe lisätään Suomen rikoslakiin. Neljäsosa toimittajaopiskelijoista on sitä mieltä, että vihapuhetta ei tule lisätä rikoslakiin.
Vihapuheen käsitettä ei oltu kyselylomakkeessa määritelty millään tavalla. Silti noinkin suuri osuus vastanneista oli epäröimättä valmis lisäämään sen rikoslakiin. Muita sananvapauteen tai journalismin vapauteen liittyviä kysymyksiä tutkimuksessa ei ollut.
Ilmastonmuutosta on vastustettava
Journalismin opiskelijat suhtautuvat ilmastonmuutokseen vakavasti: peräti neljä viidestä on sitä mieltä, että Suomen tulisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, vaikka se tuottaisi suomalaisille kustannuksia.
Lähes yhtä moni ajattelee, että median tulee valistaa ihmisiä ilmastonmuutoksen vaaroista ja ohjata heidän kulutustottumuksiaan. Vain alle kymmenes (8,6 %) vastaajista katsoi, että ilmastonmuutospropaganda ja ihmisten kulutustottumuksien ohjailu eivät kuulu median ydintehtäviin.
Enemmistö opiskelijoista: Sukupuolia ei ole kaksi
Vastanneista 85 prosenttia kannattaa sitä, että kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia pareja. Samaa sukupuolta olevien vihkimistä vastustaa vain 10,8 prosenttia tulevista journalisteista.
Toimittajaopiskelijoiden asenteet sukupuolten moninaisuutta kohtaan ovat lähes yhtä suvaitsevaiset. Vain 17,2 % vastaajista on vanhanaikaisesti sitä mieltä, että sukupuolia on kaksi. Yli 70 % toimittajaopiskelijoista kokee, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
Seksuaalivähemmistöt ja muunsukupuoliset tulevat siis todennäköisesti jatkossakin saamaan runsaasti palstatilaa mediassa.
Punavihreillä puolueilla selkeästi suurin kannatus
Puoluekantaa kysyttäessä (”Mitä eduskuntapuoluetta äänestäisit, jos vaalit olisivat nyt?”) 31 prosenttia vastaajista ilmoittaa äänestävänsä vihreitä ja 26 prosenttia vasemmistoliittoa. Punavihreitä puolueita kannattaa siis yhteensä 57 prosenttia toimittajaopiskelijoista. Muiden puolueiden kannatukset jäävät selkeästi pienemmiksi. Perussuomalaisia äänestäisi vain kuusi prosenttia vastaajista.
Toisin päin kysyttäessä (”Mitä eduskuntapuoluetta et missään nimessä äänestäisi?”) peräti 70 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei missään nimessä äänestäisi perussuomalaisia. Opinnäytetyön tehnyt Ville Mäkilä huomauttaa, että osuus on huomattavasti suurempi kuin työelämässä olevien toimittajien vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä.
Mikään muu puolue ei herätä toimittajaopiskelijoissa läheskään yhtä suuria negatiivisia tunteita. Toiseksi inhotuin on vasemmistoliitto (9 %).
Puolueiden tasavertainen kohtelu vaarassa
Näin selkeä asenne perussuomalaisia vastaan herättää kysymyksen puolueiden tasavertaisen kohtelun toteutumisesta mediassa. Toimittajilla on suuri valta päättää, mistä yhteiskunnassa puhutaan ja ketkä pääsevät ääneen.
Ville Similä toteaakin, että ”oma jatkotutkimuksen aiheensa olisi se, millaisia tietoisia tai tiedostamattomia vaikutuksia journalismin opiskelijoiden arvoilla on heidän työskentelyynsä tulevaisuudessa toimittajana ja millä tavalla heidän arvonsa vaikuttavat heidän tuottamiensa uutisten sisältöön.”
Tiedottamisesta tiedottamiseen
Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Anu Kantola kirjoitti vuonna 2013 omassa tutkimuksessaan, että suomalaiset politiikan toimittajat saattoi jakaa kolmeen sukupolveen. Nuorimmat, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet pitävät vallitsevien käytäntöjen ja instituutioiden haastamisesta. He painottavat omien mielipiteiden ilmaisua ja haluavat kirjoittaa kolumneja. Neutraali, objektiivinen raportointi on ainakin osittain saanut tehdä tilaa jämäkälle mielipiteenilmaisulle.
Similän kyselytutkimus vahvistaa, että tulevan polven toimittajista monet näyttävät kokevan, että heidän tehtävänsä on nimenomaan ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen edistämällä monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta, sukupuolten moninaisuutta ja kaikkia muitakin ”hyviksi” koettuja asioita ja taistelemalla ilmastonmuutosta ja vihapuhetta ja kaikkea muutakin pahaa vastaan. Objektiivinen uutisointi ja raportointi sen sijaan saattavat jäädä vähemmälle huomiolle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Anu Kantola Kenen joukoissa seisot Turun ammattikorkeakoulu Ville Mäkilä toimittajat Liberaalit Arvomaailma Ilmastonmuutos Journalismi Marko Hamilo Vihapuhe opiskelijat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huippuyliopistoista on tullut sensuurivaatimusten näyttämö, mutta rajansa kaikella – Oxford kieltäytyy kiihkoilijoiden kirjarovioista

Saksalaistoimittaja: Antifa vaarantaa yliopistojen opetuksen vapauden

Perussuomalaiset haluavat yliopistomaailmaan uutta puhtia: Perustutkimuksen rahoitus on turvattava, ideologinen huuhaa pois

Helsingin yliopisto aloitti somalin kielen koulutusohjelman ja palkkasi lehtorin – juuri ketään ei kiinnosta: Viime vuonna aloitti yksi opiskelija, tänä vuonna toinen

Turun Sanomat lankesi jäynään – naistutkimuksen tuotoksia liian vaikeaa erottaa parodiasta

Sananvapauden kannatus romahti amerikkalaisnuorison keskuudessa – Suomessa vain perussuomalaiset puolustavat johdonmukaisesti sananvapautta

Johan on opinnot! – Sukupuolentutkimuksen opiskelijat tanssivat Stop Deportations -mielenosoituksessa, Turun yliopisto jakoi opintopisteitä

Ronkainen paheksuu yliopistojen politikointia: Olisiko Rajat kiinni -mielenosoituksesta saanut opintopisteitä – tuskin!

Senioritoimittajan murskakritiikki omalle ammattikunnalleen: ”Toimittajien pitää suhtautua kriittisesti valtaan ja omiin mieltymyksiinsä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








