

LEHTIKUVA
Laakso: ”Oli romutussotkuun syypää Traficom tai ministeriö, vastuu on ministeri Harakan”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso pitää romutuspalkkiolakia selkeänä, mutta Traficomin tuuliviiritulkinnat ovat ongelmallisia. Viime kädessä vastuu sotkusta kuuluu liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle.
Perussuomalaisten Sheikki Laakso pitää hallituksen ajamaa romutuspalkkiolain uudistamista turhana, sillä laki itsessään ei ole ongelma. Ongelma on sen sijaan liikenne- ja viestintävirasto Traficomin linjauksissa.
– Laki romutuspalkkiosta on niin selväsanainen, ettei tulkinnanvaraa yksinkertaisesti jää: ”Romutuspalkkiota myönnetään valtion varoista 2 000 euroa henkilöauton hankintaa vastaan”, Laakso lainaa marraskuun lopulla hyväksyttyä lakia.
– Herää kysymys, miksi lakia korjataan uudella lakiesityksellä, kun laissa itsessään ei ole vikaa, vaan ainoastaan sen päivästä toiseen vaihtuvassa tulkinnassa, liikenne- ja viestintävaliokunnan Laakso viittaa Traficomin vaihtelevaan ohjeistukseen.
– Välillä on ilmoitettu, että useammankin auton romutuspalkkiot voi käyttää yhden uuden auton hankintaan, välillä taas ei.
Luottamus Traficomiin nollassa
Romutuspalkkiojupakan seurauksena Traficomin uskottavuus kansalaisten silmissä on pohjamudissa. Imagon nostaminen tulee epäilemättä vaatimaan suuria ponnistuksia.
– Traficomin virkamiesten ammattitaito on herättänyt kysymyksiä aiemminkin, mutta enää viraston kyvykkyydestä ei jää epäselvyyttä. Haluaisin silti kuulla Traficomin oman kertomuksen tapahtumien kulusta. Onko moka viraston itsensä vai sittenkin Timo Harakan liikenneministeriön?
– Oli syy kumman hyvänsä, niin viime kädessä vastuu on kuitenkin ministerin, joka vastaa yhtä lailla Traficomin kuin ministeriönsä toiminnasta, Laakso pohtii.
Harakkaa varoitettiin ongelmista etukäteen
– Harmittaa, ettei tähän puututtu ajoissa. Itsekin olin näistä ongelmista Harakkaan jo ajoissa yhteydessä useasti. Kerroin sen, että ongelmia tulee varmasti, jos laki tulee voimaan joulukuussa, mutta vuodenvaihteessa voimaan tullessa kukaan ei pääsisi kikkailemaan.
Harakan mukaan lakia lähdettiin korjaamaan heti ongelmien tultua ilmi. Ministerin reaktio oli aloittaa uusi lakialoite alkuperäistä täsmentämään.
– Koska alkuperäisessä laissa ei ollut ongelmaa, tämä toimintatapa oli väärä. Olisi pitänyt keskeyttää romutuspalkkioprosessi ja hyväksyä siihen mennessä tehdyt nippuromutukset. Tällöin tapausten määrä olisi ollut vielä maltillinen, mutta nyt – kuukautta myöhemmin – nippuromutusten määrä on räjähtänyt käsiin, Laakso kertaa.
Laakso ihmettelee myös SDP:n edustajien keskinäistä erimielisyyttä asiassa.
– Salikeskustelusta jäi ihmeellinen kuva, kun SDP:n edustaja Paula Werning lähti puolustelemaan omaa ministeriään ja väitti lain olleen epäselvä, vaikka niin ikään SDP:tä edustava valiokunnan puheenjohtaja oli juuri ilmoittanut, ettei laissa ollut vikaa. Liekö SDP:n riveissä vieläkin epäselvyyttä siitä, missä ongelmat oikeasti ovat?
Kuka joutuu maksumieheksi?
Laakso kertoo autonsa romuttaneiden ottaneen häneen aktiivisesti yhteyttä vuodenvaihteesta aina viime päiviin saakka.
– Minulla on sähköposti ja muut viestikanavat täynnä esimerkkejä romutustapauksista, joissa auto on romutettu Traficomilta erikseen varmistettujen ohjeiden mukaan, mutta nyt palkkiota ei tulekaan. Pahimmillaan uusi autokin on jo tilattu, Laakso kuvailee.
Toistaiseksi on epäselvää, kuka jo romutetut autot korvaa ja millä perusteilla. Kokonaisuudessaan rahaa on palkkioihin varattu 8 miljoonaa euroa.
– Mielenkiintoista tässä on myös se – ja lieneekö tätä kukaan vielä selvittänyt – että onko palkkioita nippuromutuksista edes mahdollista maksaa laissa määritellystä 8 miljoonan euron kassasta, kun nippuromutukset ovat jo lähtökohtaisesti ristiriidassa lain itsensä kanssa.
– Syyllisyyskysymys tähän sotkuun on ilman muuta selvitettävä, ja jos Traficom on tapahtumiin syypää, niin sen on totta kai jouduttava tämän lystin maksajaksi. Kansalainen ei saa päätyä maksumieheksi. Viime kädessä ongelma on joko Traficomin omavaltaisessa päätöksessä tai liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Kysymys kuuluukin, onko Traficom ollut yhteydessä ministeriöön tehdessään ensimmäisen nippuromutukseen liittyvän tiedonannon vai ei?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Paula Werning romutuspalkkiolaki Traficom Sheikki Laakso Liikenne- ja viestintäministeriö Timo HArakka SDP
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Laakso määrittäisi lasten viennin terroristileirille huostaanottoperusteeksi

Perussuomalaiset: Hallitus nostaa suomalaisten liikkumis- ja asumiskustannuksia ilmastopolitiikan varjolla

PS: Hallitus nöyrtyi EU:n edessä – kevytautoja ei ole tulossa

Suomalaiset ostivat viime vuonna 773 299 henkilöautoa – diesel on edelleen kansan auto
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








