Maahanmuuton vastustus kasvaa Englannin kanaalin molemmilla puolilla. / LEHTIKUVA
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
CSA:n Europe 1:n, Cnewsin ja Journal du Dimanchen tekemän tutkimuksen mukaan 48 % kansasta sanoo kannattavansa nollamaahanmuuttoa Ranskassa. Miehistä nollalinjan kannalla on 44 prosenttia ja naisista jopa 53 prosenttia ranskalaisista.
Suurinta maahanmuuton vastustus 18-24-vuotiaissa ja vähiten maahanmuuttoa vastustavat yli 65-vuotiaat.
Myös kansalaisten poliittinen mielipide vaikuttaa lopputulokseen. Vasemmistoa äänestävät suhtautuvat ylivoimaisesti kielteisimmin maahanmuuton lopettamiseen: 21 prosenttia heistä on puolesta ja 79 prosenttia vastaan.
Oikeistolaisempaa politiikkaa kannattavista 46 prosenttia on valmis lopettamaan maahanmuuton – sekä laillisen että laittoman – kokonaan.
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen nosti ranskalaistutkimuksen esiin X:ssä.
Puolet (48 %) ranskalaisista haluaa lopettaa kaiken maahanmuuton Ranskaan.
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) December 9, 2024
On sitten kyse laittomasti tai luvan kanssa maahan tulleista.
Kaiken maahanmuuton lopettajia on enemmän naisten (53 %) kuin miesten (44 %) joukossa. pic.twitter.com/B4yApMc96Y
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Syyrian tyrannian kaatuminen on herättänyt toivon tunteita kautta maailman. Maasta paenneet syyrialaiset ovat iloinneet toiveista päästä näkemään kotimaansa ja rakkaansa. Toivo on herännyt myös maahanmuutosta kärsivien eurooppalaisten keskuudessa.
Kautta aikain Ruotsi on profiloitunut pyyteettömänä sorrettujen ja solvaistujen turvasatamana, jonne on voinut saapastella mistä päin maailmaa tahansa. Hyötymaahanmuutto on ollut tabu, josta on supistu vain nurkissa kuiskaten. Nyt ajat ovat muuttumassa ja maahan kaivataan ainoastaan väkeä, joka haluaa sekä kykenee kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.
Viime viikolla uutisoitiin siitä, miten maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestys ei tarjoa eväitä yhteiskunnassa toimimiselle ja kuinka leijonanosa Kelan tuista menee maahanmuuttajille. - Tällaiset uutiset eivät elinkeinoelämän lobbareitten menoa haittaa, ja Eva jatkaa taas vaatimuksiaan maahanmuuton lisäämiseksi, kirjoittaa Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Kansallismieliset puolueet ovat käyneet voitosta voittoon lähes kaikissa Euroopan viimeaikaisissa vaaleissa. Media ja eliitti näkevät maahanmuuttokriittisten voimien nousussa kauhut kaikkialla ja mustamaalaavat muutosta mielin määrin. Eliitti on haluton keskustelemaan taloudellisista, sosiaalisista ja poliittisista syistä, jotka ovat kansallismielisten voimien nousun taustalla.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
