Lakiehdotus lausunnoille: Holokaustin kiistämisestä erillinen rangaistussäännös rikoslakiin

Lakiesityksen taustalla on EU-komission vuonna 2021 Suomea vastaan käynnistämä rikkomusmenettely. Komissio katsoo, että EU:n niin sanotussa rasisminvastaisessa puitepäätöksessä tarkoitettu joukkotuhonnan ja muiden ihmisyyttä vastaan kohdistuvien rikosten vähättely on Suomen rikoslainsäädännössä puutteellisesti kriminalisoitu.

Esityksellä pannaan täytäntöön myös elokuussa 2023 eduskunnalle annetun yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä suomalaisessa yhteiskunnassa koskevan valtioneuvoston tiedonannon kirjaus, jonka mukaan kriminalisoidaan holokaustin kielto.

Erillinen rangaistussäännös rikoslakiin

Lakiesityksen mukaan rikoslakiin lisättäisiin erillinen rangaistussäännös, joka koskisi joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan kohdistuneen rikoksen, hyökkäysrikoksen ja sotarikoksen julkista kiistämistä, puolustelemista ja vakavaa vähättelemistä. Säännös koskisi vain sellaisten rikosten kiistämistä, jotka kansainvälinen tuomioistuin, kuten esimerkiksi rikostuomioistuin ICC, on lainvoimaisella ratkaisulla todennut tapahtuneiksi.

Rikoslaissa ei tällä hetkellä ole erillistä säännöstä koskien juutalaisten kansanmurhan tai muiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten tai vakavien kansainvälisten rikosten kieltämistä.

Holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämiseen voidaan tietyin edellytyksin soveltaa kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevia rangaistussäännöksiä. Tuomioistuimet ovat katsoneet niin holokaustin kieltämisen, vähättelyn kuin puolustelunkin täyttäneen tietyissä yhteyksissä kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan rikostunnusmerkistön.

Yhteiskunnallinen keskustelu saa edelleen jatkua

Oikeusministeri Leena Meri on katsonut, että holokaustin kiistämisen rangaistavuus on merkittävä ja oikeudellisena sääntelykohteena moniulotteinen kysymys.

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan keskeinen perusarvo ja samalla yksi perustuslain turvaamista perusoikeuksista.

Ehdotetulla rikoslain säännöksellä ei tarkoitetakaan rajoittaa vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista, historiallisista tapahtumista tai niiden tulkinnasta. Esimerkiksi holokaustista on voitava asiallisesti keskustella ilman pelkoa syytteeseen joutumisesta. Kärkevinkin argumentein käytävä keskustelu on sallittua, kunhan argumenttien perustelut ovat asialliset.