

Puolustusministeri Jussi Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini eduskunnan täysistuntossa Helsingissä 10. toukokuuta 2016. Taustalla eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko. / Markku Ulander Lehtikuva
Lakiesitys etenee: Suomelle valmius antaa ja vastaanottaa apua avunantolausekkeen perusteella
Eduskunnassa keskusteltiin tänään lakiesityksestä, joka sallii Suomen sekä antaa apua että ottaa apua vastaan EU:n Lissabonin sopimuksen turvalausekkeen perusteella. Lakia esitteli ulkoministeri Timo Soini.
Avunantoasia tuli ajankohtaiseksi viime vuonna, kun terrorin kohteeksi joutunut Ranska vetosi yllättäen Lissabonin lausekkeeseen eikä Naton viidenteen artiklaan avun saamiseksi terrori-iskun jälkeen. Ranska katsoi iskujen jälkeen olevansa sotatilanteessa ja tarvitsevansa kansainvälistä apua.
Aiemmin vain tätä turvalauseketta oli luultu kuolleeksi kirjaimeksi. Suomi ilmoitti heti antavansa sellaista apua mitä vain voi. Ongelmaksi havaittiin, ettei Suomella ollut lakia joka mahdollistaisi avun antamisen täysimääräisesti. Myös vastaanottoon tarvittiin uutta lakia. Tärkeintä oli moraalinen vastaavuus: Suomi saisi tarvittaessa itse apua todennäköisesti vain, jos olisi itse valmis auttamaan muita.
Tällaista lainsäädäntöä oli kyllä valmisteltu jo vuodesta 2008 saakka ja nyt se on tulossa eduskuntaan.
Suomi päättää avun antamisesta aina itse
Kokoomuksen Timo Heinonen kysyi, voiko Suomi tosiasiassa päättää itse avun antamisesta, jos haluaa saada apua tarvittaessa itse, kun turvalausekkeessa sitoudutaan antamaan apua kaikin keinoin. Soini oli juuri korostanut, että Suomi päättää kaikissa tilanteissa itse, miten autamme jos autamme tai otamme apua vastaan jos otamme.
– Sitä ei päätä EU eikä Venäjä, vaan me itse, Soini tiivisti.
Soini vastasi Heinoselle, että kyllähän velvoite meitä moraalisesti sitoo, mutta ei ole määrätty tarkemmin, miten apua annetaan. Siten Suomi voi määritellä avun antamisen itse.
Soini piti huonona asiana, että Ranskan auttamisesta käydään eri maissa nyt suurta Jaakopin painia, miten maata autetaan vai autetaanko.
– Tämä ei ole hyvä, Soini moitti.
Pakollisista komennuksista kysyttiin yli puoluerajojen
Lakia kyseenalaistettiin lähinnä siitä näkökulmasta, pitääkö suomalaisten sotilaiden lähteä ulkomaille pakolla vai voitaisiinko palauttaa jonkinlainen vapaaehtoisuuteen perustuva menetelmä. Tätä kysyttiin sekä hallituspuolueiden että opposition puolelta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) vastasi mm. Mikko Kärnän (kesk.) ja Mikko Savolan (kesk.) kysymyksiin, että ulkomaankomennusten pakollisuutta koskeva laki tulee eduskuntaan kesätaukoon mennessä, joten asiasta päästään puhumaan vielä lähiaikoina.
Niinistö korosti, että pakollisuus koskisi harvinaisia tilanteita, joihin tuskin koskaan tarvitsee mennä. Suomi haluaa kuitenkin joka tapauksessa lähettää maailmalle parhaita kykyjä, joita meillä on kotimaankin turvaamiseen.
Pitääkö kokki jättää Turkuun?
Niinistö esitti vapaaehtoisuuden huonoista puolista esimerkin, että Ruotsi olisi pyytänyt avukseen suomalaisen laivaston aluksen etsimään sukellusvenettä. Sitten laivan kokki sanoisikin, ettei tämä häntä innosta, että jättäkää hänet Turun satamaan. Sitten hänet pitäisi viedä Turun satamaan ja ehkäpä sukellusvenekin ehtisi rannasta karkaamaan, Niinistö teorioi.
Kärnä kysyi entisenä ammattisotilaana, pitäisikö sotilasvalaakin muuttaa, kun se velvoittaa isänmaan puolustamiseen, eikä puhu kansainvälisistä tehtävistä mitään. Niinistö vastasi, että asiaa on pohdittu ja tullaan pohtimaan edelleen.
Soini vastasi myös Tiina Elovaaran (ps.) kysymykseen, onko hallitus valmis vastaamaan hallinnonrajat ylittäviin kriiseihin, jotka edellyttäisivät eri ministeriöiden välistä yhteistyötä, kuten ympäristö- tai terveysalan katastrofien yhteydessä. Hän vastasi, että ilman muuta yhteistyötä pitää tehdä, kuten tehtiinkin ulkoministeriön johdolla heti, kun Ranskan terrori-iskut tapahtuivat.
Samalla hän vastasi myös kysymykseen, pitäisikö sisäministerin tulla jäseneksi tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valiokuntaan (TP-UTVA:an).
– Totta kai sisäministerin pitää olla TP-UTVAssa tarvittaessa. Joskus voi kansainvälinen asia kuulua myös oikeusministerille, jonka pitää olla paikalla, Soini totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peshmerga-joukkojen koulutusapu tuplautumassa – Soini: puututaan muuttoliikkeen juurisyihin

Soini: Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käydään hyvä keskustelu
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








