LEHTIKUVA
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa vangitsemisen edellytysten selkeyttämistä ja uutta yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan perustuvaa vangitsemisperustetta.
Iltalehti uutisoi (28.11.) kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovisen vaatimuksesta lainsäätäjälle toimista, joilla vakavista rikoksista epäillyt voitaisiin pitää vangittuna tuomioon saakka.
Taustalla on korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu, jonka mukaan vangitsemiselle tulee olla rikoksen vakavuuden lisäksi jokin muu oikeuttava syy, kuten epäily pakenemisesta.
– Arvostettu kollegamme nostaa esiin aiheellisen huolen, mutta kyseiseen ongelmaan on jo tartuttu oikeusministeri Leena Meren johdolla, toteaa lakivaliokunnan puheenjohtaja ja perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.
Hän muistuttaa hallitusohjelmakirjauksen mukaisen lainsäädäntötyön olevan jo varsin pitkällä. Asiaa koskeva työryhmän ehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella.
Uudessa lakiehdotuksessa oikeusministeriön työryhmä ehdottaa vangitsemisen edellytysten selkeyttämistä ja uutta yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan perustuvaa vangitsemisperustetta. Muutoksilla otettaisiin huomioon niin EU-oikeudelliset ja kuin kansallisen turvallisuuden vaatimukset suomalaisessa oikeuskäytännössä.
– Toivon mukaan pääsemme pian lakivaliokunnassa käsittelemään näitä vangitsemisen edellytyksiin ja pakkokeinoihin liittyviä muutoksia, valiokunnan jäsen ja perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kommentoi.
– Kyse on turvallisuuden kannalta tärkeästä asiasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeriön työryhmä esittää laajoja muutoksia pakkokeinolakiin. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti mahdollistaa nykyistä laajempi salaisten pakkokeinojen käyttö sekä selkeyttää vangitsemisen edellytyksiä. Työryhmä ehdottaa lisäksi uutta vangitsemisperustetta, joka liittyy yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan.
Hallitus haluaa muuttaa kriminaalipolitiikan suuntaa Suomessa. Mallina on Pohjoismaissa yleinen rangaistustaso. Rangaistuksia kiristetään ja vankipaikkoja rakennetaan lisää. Oikeusministeriö kertoi meneillään olevista lakiuudistuksista tiistaina taustatilaisuudessa.
Oikeusministeriön työryhmä julkaisi ehdotuksen, joka pidentää nuorisorangaistuksen enimmäiskeston kahteen vuoteen ja lisää rangaistukseen uusia sisältöjä. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri painottaa, että muutokset auttavat puuttumaan alaikäisten rikollisuuteen nopeasti ja tehokkaasti.
Suomen tiedotusvälineet tarjoavat nykyään laajaa näkyvyyttä poliitikoille ja aktivisteille, jotka julistavat hyväksyntää laittomuuksille ja jopa rikoksille, kuten myymälävarkauksille. – Tällaista ei saisi yllyttää, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Valtioneuvoston keskiviikkona päättämässä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalalle osoitettiin lisärahoitusta muun muassa rangaistusten ankaroittamisen vaikutuksiin ja 400 uuteen vankipaikkaan. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää rahoituksen toteutumista merkittävänä panostuksena Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
