

Länsi-Eurooppaa moitittiin naiiviksi Venäjän suhteen – Itäblokin maat yrittivät varoittaa asiasta turhaan
Helmikuun aikana länsieurooppalaiset johtajat yrittivät neuvotella Venäjän kanssa Ukrainan tilanteesta. Venäjä vaati mahdottomia kasaten samaan aikaan sotavoimaa Ukrainan rajalle. Lännen mielestä diplomatiaa ei sopinut kuitenkaan sysätä syrjään. Entiset Varsovan liiton maat kertoivat Venäjän arvattavista aikeista, mutta näitä maita ei vain kuunneltu.
Ukraina ei saisi tehdä itsenäisenä valtiona päätöksiä siitä, miten se haluaa liittoutua. Nippu puolustusliitto Naton jäsenmaita pitäisi potkia ulos liitosta, mukaan lukien Puola. Tällaisista asioista länsieurooppalaiset johtajat neuvottelivat Venäjän kanssa. Kahdeksan vuotta aiemmin Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan.
Politico kertoo, kuinka EU:n itäisimmät maat yrittivät turhaan kiinnittää huomiota siihen, miten presidentti Vladimir Putinin Venäjä toimii. Länsi-Euroopassa varoituksen sanoja ei kuunneltu, vaan lännessä pyrittiin pikemminkin luomaan yhä tiiviimpiä taloussuhteita Venäjän kanssa.
Venäjä-asiantuntemus välttämätöntä
Puola ja Baltian maat ovat keränneet tietoja Venäjästä. Se on läheisyyden vuoksi luonnollista, mutta myös välttämätöntä näille maille. Näissä maissa on tarve tietää, mitä Venäjä ajattelee ja miten se toimii.
Lännessä vastaavalle tiedustelutarpeelle ei ole ollut tilausta.
– Erityisesti Saksa on historiallisesti ensi kertaa ympäröity vain ystävällismielisillä mailla, Puolan entinen ulkoministeri Radosław Sikorski pamauttaa.
– Eikä Saksa voinut ymmärtää tilannettamme rajamaana demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle ja turvallisuudelle.
Sikorski vertasi vuonna 2006 Saksan ja Venäjän Nord Stream -kaasuputkihanketta toisen maailmansodan Molotov-Ribbentrop-sopimukseen, mikä johti niin sanottuun etupiiriajatteluun.
Ei saa tuudittautua toiveajatteluun
Latvian parlamentin ulkoasiainvaliokunnan johtaja Rihard Kols sanoo, että Latvia pyrki herättämään Natoa Venäjän aikeista ennen kuin Venäjä hyökkäsi Georgiaan vuonna 2008.
– Baltian maat ovat yleisesti varoittaneet läntisiä kumppaneitaan pysymään valppaana. Toiveajatteluun perustuvaa naiiviutta tulee varoa. Valitettavasti toistuva valmius käynnistää uudelleen suhteet Venäjään tämän kaikista rikkomuksista piittaamatta on johtanut siihen, mitä tänään tapahtuu, Kols toteaa.
Neuvottelut psykoterapiaa
Liettuan entinen ulkoministeri Linas Linkevičius muistuttaa Putinin ajatusmallista vuodelta 2008. Tuolloin Putin puhui ”keinotekoisesti muodostetusta Ukrainasta”. Venäjän ryhmitettyä joukkojaan Ukrainan rajalle Ranskan presidentti Emmanuel Macron lensi kiireesti tapaamaan Putinia Moskovaan.
– Tämä on kuin psykoterapiaa. Kaikki nämä keskustelut ovat toistaiseksi olleet illuusioita, Linkevičius sanoo.
– Älkää tehkö Venäjä-politiikkaa ilman, että konsultoitte niitä, jotka tietävät Venäjästä paljon teitä enemmän. Älkää luottako koulutettuihin diplomaatteihin, jos heillä ei ole todellista ymmärrystä Venäjän käyttäytymisestä, Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves muistuttaa länsieurooppalaisia.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Linas Linkevičius Radosław Sikorski Toomas Hendrik Ilves Emmanuel Macron Vladimir Putin Ukraina Venäjä Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Venäjän rajaoperaatioiden riski kasvaa – Purra: Siirtolaismassalta suojautuminen vaatii välittömiä lainsäädäntömuutoksia

Venäjältä pyritään nyt länteen Suomen kautta, koska Suomi myöntää yhä viisumeita – rajan yli jopa 3 600 tulijaa päivässä

Luukkanen: Valheellinen ja väärä kuva Venäjästä on vaihtunut realismiin

Venäläiset oligarkit eivät voi pysäyttää Putinia – Halla-aho: Tarkoitus ei ole rangaista venäläistä kansaa, mutta venäläiset voivat tehdä muutoksen

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – ”Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”

Servereiden sota – Venäjä aikoo ottaa käyttöön oman internetin ja uhkaa sulkea yhteydet ulkomaailmaan

Luukkanen talvisodan rauhasta 13.3.1940: Kirvelevä rauha pelasti Suomen

Venäjältä vaaditaan tulitaukoa ja Etyjiltä tehokkaampaa reagointia konflikteihin – ”Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








