Länsi- ja Keski-Euroopan arvomaailmat eivät kohtaa

Läntistä Eurooppaa on hiertänyt keskieurooppalaisten maiden nihkeä suhtautuminen liberaalisiin arvoihin. Vuosia Neuvostoliiton rautasaappaan alla viruneet valtiot ovat hakeutuneet pikatahtia kohti EU:ta kommunismin luhistuttua. Lännessä saatettiin arvella entisten itäblokin maiden omaksuvan liberaalit arvot nopeasti unionin jäsenyyden myötä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Keskieurooppalaisten maiden kehitystä pitkään seurannut Adam LeBor kirjoittaa Financial Timesissa, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán (kuvassa) on vankistanut asemaansa niin paljon, että hän voi alkaa keskittymään Euroopan tulevaisuuskuvaan.

Orbán keskittyi vaalikampanjassaan vastustamaan kansalaisjärjestöjä, YK:ta ja EU:ta. Kampanja onnistui, ja se toi kolmannen peräkkäisen hallituskauden.

Itsemäärämisoikeus tärkeää

Neuvostoliiton sanelupolitiikkaan alistetut valtiot – kuten Unkari – arvostavat ennen kaikkea itsemäärämisoikeutta. EU:ta sopi kritisoida muun muassa enemmistöpäätöksellä läpi viedyn turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitussopimuksen vuoksi. Unkari äänesti päätöstä vastaan.

EU näyttäytyi siten uhkana itsemäärämisoikeudelle. Muut Euroopan maat saavat sanella, keiden tulee asua Unkarissa. Orbán piti kampanjassaan esillä unkarilaisten yhteistä historiaa ja kulttuuria. Kampanja oli hyvin kansallismielinen.

Unkarilainen historoitsija Mária Schmidt väittää EU-maiden johtajien uskoneen utopiaan, jossa kansallisvaltiot voidaan jyrätä.

Jyrkät näkemyserot

Lännessä keskieurooppalaisten toimia kuvitellaan sortamiseksi. Keskieurooppalaiset ihmettelevät tätä kauhunsekaisin tuntein, LeBor kirjoittaa. Läntisen arvomaailman vinkkelistä näyttää siltä, että Keski-Euroopassa rajoitetaan sanavapautta ja korostetaan pakkomielteisesti sukupuolipronomineja.

Lännen mielestä laajamittainen maahanmuutto on hyvä asia ja rajaturvallisuus on huono asia. Kansallista itsemäärämisoikeutta ja oman historian ylpeyttä pidetään vanhanaikaisena. Kansallismielisyys on noloa, ja jopa hävettävää. Sen sijaan monikulttuurisuus on itseisarvoltaan hyödyllistä. Ja valtavat määrät maahantulijoita voidaan imeyttää ilman sosiaalisia häiriöitä.

LeBor arvelee läntisen Euroopan ja Keski-Euroopan arvomaailmojen kuilun luovan mahdollisesti niin suuren kulttuurikamppailun, että siitä muodostuu suurin uhka EU:n yhteneväisyydelle ja tulevaisuudelle.