
Lapsiasiainvaltuutettu Kurttila: “Maahanmuuttajaisille on kirkastettava lapsen etua ja suomalaisen yhteiskunnan toimintaa”
Kuinka paljon lapsen varhaiskasvatuksessa voidaan rajoittaa lapsen oikeutta kasvaa ilman vanhempien vakaumukseen liittyviä erityisvaatimuksia? Suomen Uutisten haastattelemat lastentarhanopettajat kertoivat, että ongelmana on myös se, että tietyillä alueilla sana leviää ja vaatimuksia perätään yhä kärkkäämmin.
Ilmiö on hyvin huolestuttava, sillä lapsi joudutaan usein eristämään muusta ryhmästä, joka vain lisää lapsen eriarvoisuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta.
Uskonnon vuoksi monen lapsen oikeudet kärsivät varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Uusi varhaiskasvatusuudistus pitää lapsen osallistamista aiempaa tärkeämpänä. Siinä on sisällä vanha viisaus, että lapsella on oikeuksia ja vanhemmilla ei niinkään.
Lasta enemmän osallistava uudistus on pahasti ristiriidassa sekä maahanmuuttajaperheiden vaatimien erityistarpeiden kanssa että esimerkiksi vanhoillisten jehovantodistajien keskuudessa. Tässä artikkelissa käsitellään kuitenkin maahanmuuttajaperheitä, sillä tilanne on kasvava ongelma ja se tarvitsee pian selkeitä toimintaohjeita.
Varhaiskasvatuksen työntekijät pelkäävät rasismileimaa
Suomen Uutiset haastatteli kahdeksaa pääkaupunkiseudulla työskentelevää sekä kolmea maakunnissa työskentelevää lastentarhanopettajaa.
Maahanmuuttajaperheiden ongelmat nousivat esiin ilman erillisiä kysymyksiä aiheesta.
Haastatteluissa toistui rasismileiman pelko. Usein lastentarhaopettaja joutuu suostumaan islamin uskon mukaisiin tapoihin vaikka ne ovat räikeässä ristiriidassa varhaiskasvatuksen tärkeiden periaatteiden kanssa. Pahin niistä on tietenkin se, että lapsi joudutaan eristämään ryhmästä.
Tyypillisiä islamin mukaisia vaatimuksia ovat se, että lasta ei päästetä eskarissa uimaan tai häneltä voidaan kieltää suun ja silmien piirtäminen, joka tekee tietenkin piirtämisen harjoittelusta varsin hankalaa. Myös uskonnollinen tyttöjen peittävä pukeutuminen sotii käytäntöjämme vastaan ja on omiaan eristämään lasta tasa-arvoisesta yhteiskunnastamme.
Lastentarhanopettaja joutuu kotouttajaksi
Ongelmaksi koetaan myös maahanmuuttajaperheiden heikko tietämys Suomen laeista.
Esimerkiksi helsiinkiläisessä päiväkodissa yli 20 vuotta työskennellyt lastentarhanopettaja kertoo, että hän joutuu usein toimimaan kotouttajana ja kertomaan ihan perusasioista kuten tasa-arvoisesta yhteiskunnastamme.
Häntä huolettaa myös perheen äitien kielitaidottomuus.
Hän kertoo myös, että haluaisi oppia arabiaa, sillä viimeisten kahden vuoden aikana arabiankieliset tulkit ovat hyvin usein läsnä kesksusteluissa.
– On hyvin tyypillistä, että uusissa maahanmuuttajaperheissä yhteyshenkilönä toimii isä. Hän on usein hyvin tiukka vaatimuksissaan islamnin oppien noudattamisessa. Keskustelut ovat hyvin usein tulkattuja ja tulkit ovat aina maahanmuuttajataustaisia miehiä. Helsingissä on vain yksi maahanmuuttajataustainen naistulkki, jonka tiedän olevan käytettävissä. Kantasuomalaista en ole nähnyt koskaan. Haluaisin tosiaan tietää mitä tulkit tulkkaavat, hän sanoo.
Ja lisää: On uskomatonta, että minulla saattaa olla asiakkaana sama perhe melkein 20 vuotta ja äiti ei osaa juuri ollenkaan suomen kieltä.
– Lapsia syntyy muutaman vuoden väleiin, eikä äidillä ole mitään mahdollisuuksia päästä mukaan yhteiskuntamme tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Lapsiasiainvaltuutettu painottaa lapsen etua
Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila pitää tärkeänä, että lapsen huoltajien toiveita kuullaan, mutta varhaiskasvatusta tai perusopetusta ei voida mukauttaa tinkimällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen normatiivisista tavoitteista.
– Esimerkiksi uimataito on yksi tärkeä taito, joka on tärkeä oppia perusopetuksen aikana. Siksi uimaopetukseen ei tulisi antaa vapautuksia vakaumuksellisista syistä. Vähintään perheen on pystyttävä osoittamaan, että taito on saavutettu muulla tavoin kuin perusopetuksessa annettuun opetukseen osallistumalla. Mikäli lapsi ei pääse uimaan osana perusopetusta, on syistä ja niiden järkevyydestä keskusteltava lapsen huoltajien kanssa, hän selventää.
“Yhteiskunnasta eristäytyminen on tie lasten yksinäisyyteen ja muita lapsia heikompiin vertaissuhteisiin”
Kurttila sanoo, että julkisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen on käytävä perheiden kanssa selkeät keskustelut siitä, millaisiin tavoitteisiin ja lähtökohtiin nämä yhteiskunnan säätämät palvelut perustuvat.
– Samalla on kirkastettava lähtökohtaa, jossa kaiken toiminnan keskiössä on lapsen etu. Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla on kouluterveyskyselyn mukaan enemmän ongelmia elämässään kuin kantaväestön lapsilla. On tärkeää, että lapset ja perheet saavat näihin tilanteisiin tukea, hän rarkentaa.
Kurttila sanoo myös, että erityisenä ryhmänä tulisi tunnistaa maahanmuuttajataustaiset isät, joille on kirkastettava lapsen etua ja toimintaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Olen joutunut huomaamaan, että tarve olisi kirkastaa esimerkiksi lasten syntymäpäiville osallistumista. Yhteiskunnasta eristäytyminen on tie lasten yksinäisyyteen ja muita lapsia heikompiin vertaissuhteisiin.
Koululaiset myös huolenaiheena
Kurttila kertoo käyneensä viime aikoina useamman keskustelun koulutuksen järjestäjien ja opettajien kanssa Ramadanin vaikutuksista oppilaiden ja opiskelijoiden jaksamiseen.
– Tässäkin on tärkeää, että kouluterveydenhuolto ottaa puheeksi lapsen edun esimerkiksi kouluruokaan osallistumisen suhteen. Oppilaan tai opiskelijan ei tulisi antaa kieltäytyä kouluruoasta paastonkaan aikana. Huoltajille tulisi tuoda tiedoksi niiden perheiden käytänteet, joissa Ramadania viettävät lapset osallistuvat normaalisti kouluruokailuun eli lapset eivät paastoa lapsen edun vastaisesti.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








