

PS ARKISTO
Laura Huhtasaari: Onko tahtoa kasvaa?
Suomi on rakennettu kovalla työllä. Ehkä liiankin kovalla, ainakin näin ajattelivat ennen sotia syntyneet isovanhempamme, jotka kärsivät vilua ja nälkää, kun raatoivat itselleen leipää, aloitti perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtaaari vappupuheensa Porissa. Suomen Uutiset julkaisee Huhtasaaren puheen kokonaisuudessaan.
Kova työ loi Suomeen vaurautta ja menestystä. On jotenkin luonnollista, että jokainen sukupolvi haluaa seuraavalle sukupolvelle hieman helpomman elämän. Näin siinä kävikin. Suuret ikäluokat olivat vielä kovia tekemään töitä ja minun ikäluokkani on päässyt valmiiseen pöytään, eli elämään hyvinvointivaltiossa, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Lääkäriin on myös päässyt ilman paksua lompakkoa, koska meille luotiin toimiva julkinen terveydenhuolto.
Seisova vesi mätänee. Minun pullamössösukupolvelleni työ ei maistu samalla tavalla kuin aiemmille sukupolville. Työtä ei arvosteta enää samalla tavalla kuin ennen.
Varhaiskasvatuksen opettaja kertoi, että varsinkin nuoria valmistuneita on vaikea saada ottamaan virkaa vastaan, koska heille ei käy kokopäivätyö. He haluavat valita ne kuukaudet, jotka ovat vuodessa töissä ja sitten kiertää maailmaa, asua vaikka Intiassa loppuvuoden. Ei kai siinä mitään pahaa ole nähdä maailmaa, mutta päiväkotia ei oikein voi pyörittää lasten oikeuksia kunnioittaen, jos henkilökunta ei sitoudu työhön.
Me muutumme, emmekä aina parempaan suuntaan. Työhön suhtaudutaan eri tavalla kuin ennen. Ahkeruus ei ole enää ilomme, eikä työ intohimomme. Uskomatonta, mutta totta, että jopa marjat mätänevät metsään, ellei Thaimaasta asti ilmastoa saastuttaen lennetä tänne niitä poimimaan.
Nyt on rahat loppu. Hallitus on leikannut hurjasti kaikkea ja silti rahat eivät riitä edes niihin jäljellä oleviin palveluihin ilman velkaantumista. Me keskitymme puhumaan, kuinka etuuksia leikataan ja kaikesta säästetään. Niin pitääkin ja poliitikkoja kuuluu arvostella. Me koskemme ihmisen elämään ja se tuntuu monen kodissa. Meidän kuitenkin pitäisi puhua vielä enemmän siitä, miksi rahat eivät riitä. Miksi meillä ei ole kasvua, investointeja ja yhä kasvavia yrityksiä. Emme me mistään muualta rahaa saa, toisin kuin jotkut toiset Euroopan maat. Puola saa EU:sta runsaasti tulonsiirtoja, joihin mekin osallistumme, koska olemme nettomaksaja.
Olin valiokuntamatkalla Brasiliassa. Voi nälän määrää! Enkä nyt viittaa nälänhätään, koska ruokaa maatalouden suurvallassa ainakin riittää. Toki Brasiliassa on slummeja, korruptiota ja ongelmia. Kuitenkin Brasilian kasvuhakuisuus oli käsinkosketeltavaa.
Brasilian viennistä puolet tulee maataloudesta. Maatalous kehittyy ja tuottavuus kasvaa koko ajan. Brasilialla on missio, tahto ja päämäärä. He haluavat kasvaa. Tutkijat kehittävät yhä parempia tapoja viljellä. Jopa alueilla, jossa ei kasva juuri mitään, he ovat onnistuneet rikastuttamaan maaperää ja kohta siellä jo viljellään soijaa. Sokeriruo’osta valmistetaan bioetanolia, jota saa tankata autoonsa verrattuna normbensiiniä halvemmalla. Niin sanotut kehitysmaat kehittyvät ja me taannumme. Ei se noin voi olla.
Kasvu tulee ideoista ja valtavasta halusta menestyä.
Asenteen on muututtava ja prioriteettien vaihduttava. Brasiliassa tutkijat keskittyvät siihen, miten voisi saada lisää ruokaa. Suomessa ja myös Euroopassa tutkijat keskittyvät syihin, miksi maataloutta pitäisi vähentää. Esimerkiksi Hollannissa vaadittiin lehmien määrän puolittamista. Ei ihme, että ympäri Eurooppaa ihmiset ovat järkyttyneitä. Poliitikot ovat olleet ihan höpöjä ja päättäneet tehdä höpöjä päätöksiä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi todellisuuden kuitenkin lähelle. Suunta on jo muuttumassa. Suomen hallitus ajaa EU-komission työohjelmaan kestävää biotalouden tunnustamista. Biotaloudessa on Suomen mahdollisuus loistaa.
EU on antanut byrokratiahelpotuspaketin maatalousektorille. Komissio vahvistaa myös tuottajien asemaa tuomalla läpinäkyvyyttä ruokaketjun tulonmuodostukseen.
Muutos on mahdollinen ja muutos on jo alkanut. Meillä on kaksi vaihtoehtoa, joko menestyä tai taantua. Jos jatkamme taantumista, ei meillä jatkossa ole enää edes mistä leikata ja säästää.
Toivotan teille kaikille oikein hyvää vappua ja kaunista kevättä!
LAURA HUHTASAARI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sukupolvet työ ja yrittäminen vappupuhe hyvinvointi tulonsiirrot Nuoriso palvelut EU-politiikka Laura Huhtasaari Maatalous talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vasemmisto marssi vappuna punalippujen alla vaatien vallankumousta – kulkueesta kuului juutalaisvastaista huutoa ja vaatimuksia Israelin valtion hävittämisestä

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Lomituspalvelut täyttää 50 vuotta – ”Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








