

LEHTIKUVA
Leena Meri: Venäjän toimet pakottavat Suomenkin reagoimaan
Jos saisin valita, en haluaisi kuulua mihinkään puolustus- tai sotilasliittoon tai olla mukana suurvaltapolitiikassa ja sen mukanaan tuomassa valtataistelussa. Haluaisin, että voisimme olla valitsematta varsinaisesti mitään puolia, vaikka tietysti olemme olleet mukana läntisen rintaman puolustusyhteistyössä Nato-kumppanina, totesi kansanedustaja Leena Meri eduskunnan Nato-keskustelussa.
– Haluaisin, että saamme elää rauhassa itsenäisenä Suomena vailla pelkoa, että meidän maa-alueitamme halutaan vallata tai alistaa. Tämä vaan ei ole mahdollista eikä realistista. Venäjän toimien vuoksi olemme pakotettu toimiin, Leena Meri sanoo.
– Venäjän hyökkäyksen jälkeen olemme saaneet valtavasti tietoa Suomen turvallisuustilanteesta ja puolustuksen vahvistamisen vaihtoehdoista.
Aikaisempaan ei ole paluuta
Meri painottaa, ettei aikaisempaan ole paluuta, sillä kuten presidentti Sauli Niinistö on sanonut, naamiot on Venäjän toimesta riisuttu.
– Venäjään ei voi luottaa, ja se on paljastanut haaveensa suurvallasta, johon kuuluu myös maa-alueiden haltuunotto ja sen omia etuja ajava etupiiriajattelu.
– Nato-jäsenyys tuo meille sellaista lisäturvaa, jota emme voi saavuttaa pelkästään omaa puolustusta lisäämällä tai muulla rajoitetummalla puolustuksellisella yhteistyöllä, kuten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisellä yhteistyöllä, Meri muistuttaa.
Nato-jäsenyys tukee pidäkettä
Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus on Meren mielestä ennaltaehkäisevän kynnyksen huomattava vahvistuminen.
– Nato-jäsenyys tukee jo entuudestaan vahvaa pidäkettä, että tänne ei kannata tai haluta hyökätä, koska silloin vastapuolena olisivat turvatakuiden vuoksi kaikki Nato-maat kaikkine sotilaallisine arsenaalein, Meri sanoo.
– Kun lähtee mukaan politiikkaan ja tulee valituksi kansanedustajaksi, on kaikissa täällä käsiteltävissä asioissa ratkaisupakko – tai ratkaisuoikeus. Ihan miten asian haluaa ajatella. Ei voi ajatella, että en ota kantaa koska asia on vaikea tai että kaikki eivät ehkä ole kanssani samaa mieltä. Oma kantani on, että kannatan Nato-jäsenyyden hakemista.
Rajaturvallisuudesta huolehdittava
Meri haluaa kuitenkin muistuttaa, kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, että meidän pitää edelleen huolehtia Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja rajaturvallisuudesta riittävin resurssein. Huolehtia, että lainsäädäntö on kunnossa estämään myös muunlaisen vaikuttamisen, kuten ihmisvyöryjen käyttämisen aseena Suomen rajoilla.
– Oikeusvaltiossa ei voi olla mahdollista, että virkamiehet toimisivat ilman lainsäädännön tukea jopa virkasyytteen pelossa. Näen oikeusministerin aitiossa ja toivon että lakimiehenä vaaditte, että rajaturvallisuuden ja hybridihyökkäysten ehkäisemisen kaikenkattava lainsäädäntö tuodaan pian eduskuntaan. Perussuomalaiset tukevat teitä tässä.
– Tämä on erittäin tärkeää erityisesti nyt, niin sanotun harmaan ajan alettua ja Venäjän kerrottua, etteivät he aio hyväksyä Nato-hakemustamme ja että sillä on seurauksia, Meri painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nato-jäsenyys rajaturvallisuus varautuminen turvallisuusuhat Riikka Purra Leena Meri Sauli Niinistö Ruotsi Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen turvallisuustilanne muuttunut peruuttamattomasti – ”Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita itsemääräämisoikeuttamme”

Jos Venäjä jälleen vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja rajalle, siihen ei auta Nato-jäsenyyskään – Purra: ”Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä”

Vihreän sisäministeriön uskomaton kommentti kriittisellä hetkellä – kertoo, ettei maa voi suojautua Venäjän siirtolaisaseelta – Purra: ”Uskomatonta! Suojatkaa tätä maata”

Erikoinen näytelmä eduskunnassa: Perussuomalaiset vaati varautumista Venäjän kostotoimiin ja kysyi rajaturvallisuudesta – ministeri syytti hybridivaikuttamisesta

Raju väittely kyselytunnilla – viherpiipertäjät politisoivat itärajan, sisäministeri syyttää oppositiota hybridivaikuttamisesta (video)

Packalén: Venäläisestä näkökulmasta hyökkäys tulee aina lännestä, meille idästä

Lulu Ranne: Kun Nato-läksyt on tehty, on talouden laiskanläksyjen aika

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Mäenpää: ”Kannatan nykyisessä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyttä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








