Lehtinen kyseenalaistaa EU-jäsenyyden ehdot – Suomi ei voi jatkaa nettomaksajana

– Suomi ei voi olla tällä velkamäärällä EU:n nettomaksaja. Se ei käy mitenkään järkeeni. Ymmärtäisin, jos meillä menisi jotenkin taloudellisesti hyvin, mutta kun ei mene, Rami Lehtinen sanoo.

Suomen maksuosuus kasvanut lähes joka vuosi

Suomi on ollut EU:n nettomaksajamaa yhtäjaksoisesti jo vuodesta 2001 lähtien. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen suorat kustannukset EU-jäsenyydestä ovat tähän mennessä 12,4 miljardia euroa vuoden 2023 rahassa laskettuna. Suomen osuus on noussut melkein jokaisena vuotena vuodesta 2007 lähtien eli juuri siitä lähtien, kun talouskasvua ei enää ole ollut.

– Suomessa on tehty todella vaikeita taloudellisia päätöksiä. Myös IMF on kiitellyt meitä talouskurista. Sen sijaan, että saisimme tässä tilanteessa tukea EU:sta, niin joudumme velkarahalla maksamaan EU:lle lisää. Miten huonosti pitää mennä, että emme olisi enää nettomaksaja? Espanja, Italia ja Ranska tekevät EU:n piikkiin ikkunaremontteja, kokeilevat lyhyempiä työviikkoja tai halventavat kansalaisten sähkölaskuja. Suomi maksaa mukisematta tämänkin lystin, vaikka meillä on järkyttävä velkamäärä, merkittäviä turvallisuushuolia ja Venäjän kauppa on loppunut, Lehtinen puntaroi.

Norja pärjää mainiosti ilman EU-jäsenyyttä

Perussuomalaiset on vuosien saatossa kritisoinut paljon EU:ta. Kriittisyyttä löytyy puolueen piiristä laajalti. Tässä tilanteessa Lehtinen olisi jopa valmis vakavasti harkitsemaan EU-eroa.

– EU tuottaa meille paljon epäsuoria kustannuksia asetusten ja direktiivien myötä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat energiatehokkuusdirektiivi ja juomavesidirektiivi, joista uhkaa tulla Suomelle valtava lasku. Lisäksi byrokratia on lisääntynyt EU-jäsenyyden myötä, mikä näkyy taloudellisesti hallinnon kulujen merkittävänä lisääntymisenä. Mielestäni näin ei voida jatkaa. Jos EU ei kykene meitä tässäkään tilanteessa tukemaan, niin kaikki vaihtoehdot on otettava pohdintaan. Norja pärjää mainiosti ilman EU-jäsenyyttä. Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen voisi olla vaihtoehto EU:lle, Lehtinen uskoo.