PS ARKISTO
Kansanedustaja Rami Lehtinen muistuttaa suomen kielen historiasta jo Mikael Agricolasta alkaen sekä itsenäisyyden taistelusta, jonka ansiosta saamme vapaasti ylläpitää omaa kieltämme ja kulttuuriamme. Nämä asiat eivät ole itsestäänselvyys, Lehtinen muistuttaa.
Oma kielemme ei ole itsestäänselvyys. Edelliset sukupolvet ovat henkensä uhalla taistelleet meille itsenäisyyden ja mahdollistaneet vapauden päättää kielemme sekä kulttuurimme ylläpitämisestä, kansanedustaja Rami Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan.
– Suomen kieli saatiin kirjallisiin kansiin 1500-luvulla Mikael Agricolan toimesta. Kantasuomea puhuttiin jo paljon aiemmin, mutta nykytilanne on muotoutunut monien mutkien kautta. Ruotsin vallan aikana ruotsin kieli ja latina olivat isossa roolissa, mutta Venäjän vallan alaisena saimme autonomian ja suomen kielen asema vahvistui. Kulttuurimme on rakentunut hiljalleen ja sen kantavia teemoja ovat olleet oma kieli, sauna, sisu, kristinusko, kaunis ja puhdas luonto sekä Kalevala.
– Meidän pitäisi arvostaa kulttuuriamme, mutta jostain syystä arvostus on laskenut tai suomalaisuutta pidetään itsestäänselvyytenä. Yhteiskunnan muuttuessa olemme muita miellyttääksemme luopuneet liikaa perinteistämme esimerkiksi joulujuhlien osalta.
Kansainvälistyminen ja kielitaito ovat tärkeitä, mutta liiallisuuksiin vietynä varjopuolena on suomen kielen hiljainen kuolema, Lehtinen kirjoittaa.
Huoli ei ole vailla perustetta. Suomessa on esimerkiksi jo yllättävän paljon liiketoimintaa, jossa suomenkielisestä palvelusta on luovuttu kokonaan.
– Yhä useammin myös korkeakouluissa opetuskieli on englanti. On melkein luksusta, jos Helsingissä saa ravintolassa palvelua suomeksi. Kohta ollaan varmaankin tilanteessa, että pääsääntöisesti asioidaan muilla kielillä ja enää joidenkin vanhojen jäärien ovessa lukee ”palvelemme myös suomeksi”.
Tänä päivänä suomen kieltä uhataan ja haastetaan monesta suunnasta. Nyt perussuomalaiset vastaa haasteeseen uudella Suomeksi kiitos -kielikampanjalla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tänään käynnistyvässä Suomeksi, kiitos -kampanjassa perussuomalaiset haluaa kiinnittää huomiota suomen kieleen ympärillämme. - Emme halua Suomesta puolinaisen englannin maata, emmekä halua englantia sinne, missä kuuluu kuulua suomi, perussuomalaisten puheenjohtaja Rikkka Purra sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu varoittaa englannin kielen yleistymisestä, joka uhkaa jo suomen kielen asemaa. Tänään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä Aittakumpu korostaa, että suomen kielen arvostusta on vahvistettava lainsäädännöllä ja käytännön toimilla.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
