Leikkausjonoista hakeudutaan yhä useammin hoitoon ulkomaille – ministeri Juuso: ”Yksityistä sektoria pitäisi hyödyntää paljon nykyistä paremmin”

Suomessa vuodesta 2023 on ollut voimassa lainmuutos, jonka mukaan suomalaiset voivat hakeutua muihin EU-maihin hoitoon. Matkat täytyy maksaa itse, mutta muuten potilas maksaa saman kuin Suomessakin. Tällä tavoitellaan palveluiden vapaata liikkuvuutta eri EU-maiden välillä ja se perustuu potilasdirektiiviin, joka tuli voimaan vuonna 2011.

– Kyllä suomalaiset jonkun verran käyvät ulkomailla, ennen kaikkea Virossa ja hammashoidossa tällä hetkellä. Mutta jos katsotaan kokonaiskorvausmäärää, niin puhutaan vielä muutamasta sadasta tuhannesta eurosta, totesi sosiaali-ja terveysministeri Kaisa Juuso maanantain Huomenta Suomi -lähetyksessä.

– Tärkeintä on se, että ihmiset pääsevät hoitoon. Se, että menevätkö he ulkomaille vai antaako hyvinvointialue palvelusetelin, niin totta kai aina parempi olisi, jos hyvinvointialue antaisi sen palvelusetelin ja järjestäisi hoidon täällä Suomessa.

Yksityistä sektoria hyödynnettävä paremmin

Lääkäripalveluyritysten toiminnanjohtaja Ismo Partanen muistutti lähetyksessä, että yli kuusi kuukautta kirurgisen puolen hoitojonoissa olleita potilaita on tällä hetkellä 14 000. Partanen pitää “elinkeinopoliittisesti mielenkiintoisena”, verorahoilla tuetaan potilaiden hakeutumista ulkomaille hoitoon.

– On jännää, että jos Suomessa yksityinen tuottaa terveyspalvelua, se on kauhea asia. Mutta sitten me verorahoilla tuetaan sitä, että ihmiset hakeutuvat ulkomaille hoitoon. Sehän tässä sarkasmi on.

– Näen, että tämä ei ole millään tavalla hedelmällistä, eikä tämä hyödytä meitä suomalaisia. Meidän pitäisi pystyä tekemään parempaa yhteistyötä ja hyödyntämään myöskin yksityistä sektoria paljon paremmin kuin mitä tällä hetkellä tehdään, ministeri linjasi.

Tilanne on hyvinvointialueiden käsissä

Hallituksen asema on Juuson mukaan vaikea. Valviran tehtävänä on toimivaltaansa puitteissa valvoa, että sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään ”sillä tavalla, kun on tarkoitus ja että hoitotakuu pysyy annetuissa rajoissa”.

– He ovat nyt antaneet määräyksen ja uhkaavat uhkasakoilla, mikäli hoitojonoja ei saada kuriin. Mutta lainsäädännössä ei ole mitään, millä tätä voitaisiin avittaa. Tilanne on täysin hyvinvointialueiden käsissä.