Liberaali maahanmuuttopolitiikka kylvää tuhoa Pohjoismaissa – ”Ongelmat eivät poistu vaikenemalla”

Maahanmuuton ongelmien kieltäminen on pohjoismainen ongelma, johon syyllistyvät kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit, sanoo kansanedustaja Lulu Ranne.

Perussuomalaisten kansanedustaja, Pohjoismaiden neuvoston varapuheenjohtaja Lulu Ranne osallistui Ruotsin Almedalenin keskusteluihin 4.7. Almedalen on Ruotsin merkittävin poliittinen tapahtuma, josta Porin SuomiAreena on ottanut mallia.

Ranne osallistui keskusteluun pohjoismaisesta jengirikollisuudesta yhdessä poliisi, projektijohtaja Malin Rantzowin, toimittajakirjailija Diamant Salihun, kriminologi Amir Rostamin sekä ruotsin keskustapuolueen parlamentaarikko Linda Modigin kanssa.

Asiantuntijat pyörittelevät totuutta

Asiantuntijat kuvasivat tilannetta ja sen vakavuutta terävästi, mutta merkittävimpiä perussyitä jengirikollisuuden kasvamiselle tai laajenemiselle ei keskustelussa suostuttu sanomaan ääneen.

– Tämä on erittäin tyypillistä Ruotsissa, jossa epäonnistuneen maahanmuuton vaikutuksista rikoksiin halutaan edelleen vaieta täysin, tuhahtaa Ranne.

Asiantuntijat olivat erittäin varovaisia ja harmittelivat keskustelussa, että jengirikollisuuden syitä ei tiedetä, mutta jotain epäilyjä on.

– Syitä pitää kuulemma selvittää ja analysoida lisää. Ratkaisuja rajat ylittävän jengirikollisuuden torjumiseen ei siis juurikaan esitetty. Poliisi Malin Rantzow korosti kuitenkin ruohonjuuritason toimijoiden kuuntelemista ja lisäresurssien tarvetta. Asiantuntijat myös myönsivät, että Ruotsi ei ole onnistunut rikostentorjunnassa. Ongelmia nähtiin myös lainsäädännössä, Ranne kertoo.

– Maahanmuuton ongelmien kieltäminen on pohjoismainen ongelma, johon syyllistyvät kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit.

Sisäministeri kieltää ongelman

Suomessa sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kielsi hiljattain maahanmuuton liittyvän kansainväliseen jengirikollisuuteen. Ministeri väitti vastauksessaan kansanedustaja Olli Immosen kirjalliseen kysymykseen, että maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisten katujengirikollisuuden kanssa.

Almedalenin keskustelu kuumeni heti kun Ranne piti ensimmäisen puheenvuoronsa, jossa hän totesi, että Ruotsissa on oltu sinisilmäisiä eikä rikostentorjunnassa ole onnistuttu niin kuin olisi pitänyt.

Ranne totesi myös, että Suomen poliisin tilastojen perusteella on selvää, että epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja intregraatio ovat merkittäviä jengirikollisuuden syitä.

– Ongelmat eivät poistu vaikenemalla, Ranne muistutti.

”Realismi ei ole rasismia”

Pohjoismaiden järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan Ranteen mukaan tehokkaimmin myöntämällä ensin tosiasiat sekä yhteisen ja realistisen tilannekuvan pohjalta.

– Vaikeista ongelmista on käytävä rauhallinen ja perusteellinen keskustelu, sillä muuten väkivaltaista jengirikollisuutta vastaan ei kyetä taistelemaan. Vaikka monet selvitykset ja analyysit olisivatkin kesken, tiedämme jo, että epäonnistunut maahanmuutto ja kriminaalipolitiikka ovat merkittävässä roolissa. Realismi ei ole rasismia, Ranne toteaa.

Perussuomalaisia ja ruotsidemokraatteja lukuun ottamatta kaikki puolueet Suomessa ja Ruotsissa pitävät Ranteen mukaan päänsä tositaiseksi pensaassa, eivätkä myönnä maahanmuuton roolia järjestäytyneen rikollisuuden kasvussa.

– Kaikki muut puolueet haluavat edelleen lisätä maahanmuuttoa ja sysätä yhä enemmän rahaa integraatioon.

– Lisää samaa pahentaa nykyisiä ongelmia. Löyhästä maahanmuuttopolitiikasta kasvaa järjestäytynyttä rikollisuutta, Ranne toteaa.

Vetovoimatekijät pois

Perussuomalaiset ovat järjestelmällisesti vaatineet poliisille lisäresursseja, tiukempaa kriminaalipolitiikkaa sekä haittamaahanmuuton lopettamista. Sama resepti toimisi Ranteen mukaan kaikissa Pohjoismaissa.

– Rehottavaa rikollisuutta, riskejä ja ongelmia on vähennettävä vahvemmilla poliisiresursseilla sekä sujuvammalla rajat ylittävällä viranomaisyhteistyöllä ja tiedonvaihdolla. Lisäksi olisi tärkeää yhtenäistää pohjoismaista maahanmuuttoa ja rikollisuutta koskeva lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle. Pohjoismailla on pitkä historia yhteistyössä rikosten ja niiden ennaltaehkäisyjen ympärillä, mutta lisää tarvitaan.

– Tarvitsemme sellaista maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa sekä lainsäädäntöä, joka tekee Pohjoismaista vähemmän houkuttelevia maahanmuuttajille ja joka vahvistaa maidemme turvallisuutta sekä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Emme saa houkutella tänne rikollisia emmekä maahanmuuttajia, jotka hyväksikäyttävät hyvinvointiyhteiskuntaamme, Ranne vaatii.