LEHTIKUVA
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström painottaa, että rikosten ehkäisy on merkittävää kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta.
– Se on myös taloudellisesti kannattavaa, Lindström huomauttaa.
– Suomessa on toistaiseksi vähän tutkimusta rikoksen ehkäisyn kustannushyödyistä, mutta esimerkiksi Cambridgen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kun yhteiskunta panostaa yhden punnan riskiryhmään kuuluvan lapsen varhaiseen puuttumiseen, säästetään jatkossa viisi puntaa yhteiskunnan varoja.
Kunnilla säilyy vastuu
Lindströmin mukaan paikallisen rikoksentorjuntatyön keskeinen tavoite on tehostaa ehkäisevää työtä niin, että rikoksia ja häiriöitä tapahtuu vähemmän ja ihmisten turvallisuus sekä turvallisuuden tunne paranevat niin kutsutuin ”pehmein keinoin”.
Lindström muistuttaa, että maakuntauudistuksesta huolimatta kunnilla säilyy vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.
– Rakennetun ympäristön hyvällä ylläpidolla saavutetaan hyviä tuloksia; tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvää valaistusta ja viihtyisää asuinympäristöä. Päiväkotien ja koulun tekemä työ varhaisten ongelmien tunnistamisessa on aivan yhtä keskeistä kuin poliisin ennalta estävät toiminnat.
Järjestöillä suuri merkitys
Rikosten ehkäisy edellyttää monialaista yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja asukkaiden välillä paikallistasolla. Ministeri korostaa erityisesti järjestöjen merkitystä paikallistason yhteistyössä.
– Monet järjestöt ja yhteisöt tekevät työtä, jonka tuloksena ehkäistään rikoksia. Esimerkkeinä tästä ovat varhaisen tuen toimintamallit, joilla tuetaan joukkueurheilun avulla lapsia, joiden kasvusta ja kehityksestä on herännyt huoli.
Asukkaita kuultava
Lindström painottaa asukkaiden kuulemisen tärkeyttä.
– Osallisuuden edistäminen on kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeistä ja se on oleellista myös väestösuhteiden kannalta. Kaiken keskiössä on asukkaiden turvallisuuden ja viihtyvyyden parantaminen. Tavoitteeseen päästään luomalla tilaisuuksia, joissa syntyy yhteistä tekemistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
– Voisimmeko muuttaa ajattelutapaamme ja etsiä uusia ratkaisuja? Mitäs jos ottaisimme esimerkiksi julkisella paikalla häiriköineet nuoret rangaistuksen sijasta mukaan miettimään, miten ostoskeskuksen viihtyvyyttä voidaan parantaa tai missä muualla he voisivat kohdata toisiaan? Lindström pohtii.
Lindström puhui aiheesta tänään paikallisen rikoksentorjuntatyön seminaarissa Lappeenrannassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
