Lisää lehmiä laiduntamaan – Seppänen vaatii toimenpiteitä perinnebiotooppien pelastamiseksi

Perinnebiotoopit – kuten niityt, kedot, hakamaat ja metsälaitumet – ovat perinteisen maatalouden muovaamia arvokkaita elinympäristöjä, jotka ylläpitävät erittäin rikasta lajistoa. Nykyisin niitä on jäljellä enää noin prosentti 1800-luvun lopun määrästä.

– Nämä alueet ovat lajistoltaan kaikkein uhanalaisimpia. Silti juuri nyt Suomi rajaa niitä ympäristötukien ulkopuolelle tiukemmin kuin yksikään muu EU-maa, Sara Seppänen kritisoi.

Hoitotuki romahtanut – EU-rahaa jää käyttämättä

Suomi on sitoutunut hoitamaan vähintään 46 000 hehtaaria luonnonlaitumia ja perinnebiotooppeja vuoteen 2028 mennessä, mutta tähän mennessä hoidossa on vasta 23 569 hehtaaria – alle 70 prosenttia asetetusta välitavoitteesta.

Seppäsen mukaan yksi merkittävä syy tähän on maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kansallinen käytäntö, jonka mukaan tukeen hyväksytään vain yli aarin kokoiset alueet. Tämä on poikkeuksellisen tiukkaa – Ruotsissa sallitaan 5 aaria ja Virossa 10 aaria.

– Tällainen rajaus sulkee pois juuri ne mosaiikkimaiset ja monimuotoisimmat alueet, joita luonto tarvitsee. Samalla EU-rahoitus jää käyttämättä ja hoitotyötä tekevien yrittäjien tulot romahtavat, Seppänen huomauttaa.

Uhanalaisimmat elinympäristöt vaarassa

Seppänen painottaa, että Suomen tulee käyttää hyväkseen EU:n sallimaa liikkumavaraa tukiehtojen soveltamisessa. Kansanedustajan mukaan myös Helmi-ohjelman puitteissa kunnostetut alueet on palautettava ympäristösopimusten piiriin.

– Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä ja tarvittaessa kansallista lisärahoitusta, jotta tilanne ei käänny pysyväksi alamäeksi, Seppänen vaatii.

Kirjallisessa kysymyksessään Seppänen tiedustelee hallitukselta muun muassa aiotaanko aarin rajauskäytäntöä muuttaa EU:n salliman liikkumavaran mukaiseksi, miten jo hylätyt alueet palautetaan tukikelpoisiksi, mihin toimiin ministeriöt ryhtyvät, jotta vuoden 2025 hakukierros turvaa luonnonlaitumien hoidon sekä aiotaanko kansallista lisärahoitusta kohdentaa, kunnes tulkintoja muutetaan.

– Nyt ei saa jäädä lepäämään säädösten taakse. Kyse on sekä luonnon monimuotoisuudesta että suomalaisten laidunyrittäjien toimeentulosta, Seppänen sanoo.