

LEHTIKUVA
Lohela jätti SDP:n kiukuttelun omaan arvoonsa
Eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps.) jätti SDP:n kiukuttelun omaan arvoonsa, kun he äänestivät tyhjää tiistaisessa puhemiesäänestyksessä yhteisen päätöksensä perusteella. SDP:tä kismitti vielä puolen vuoden jälkeenkin, että puolue jäi vaille paikkaa puhemiehistössä.
Nykyiseen hallitukseen valittiin monesta edeltäjästä poiketen kolme suurinta puoluetta – sama määrä kuin puhemiehen tehtäviäkin on, eikä opposition johtoon jäänyt suurta puoluetta, joka olisi jäänyt oppositioon vapaaehtoisesti.
Tällöin on myös oppositiosta voitu nostaa varapuhemies puolueen suuruuden perusteella.
Käytännöksi on muodostunut vuosikymmenten varrella, että suurin hallituspuolue ottaa varapuhemiehen paikan ja toiseksi suurin hallituspuolue varapuhemiehen paikan. Toinen varapuheenjohtaja on voinut tulla oppositiosta, jos sieltä löytyy kolmanneksi suurin puolue.
Poikkeuksena on tilanne, jossa suurin puolue on jäänyt oppositioon: silloin voi oppositiopuolue saada puhemiehen paikan.
Kaikki toimivat yhdessä
Lohela totesi, että puhemiehistössä ei tarvita opposition edustajia, koska kaikki puhemiehet sitoutuvat toimimaan yhdessä kaikkien kansanedustajien puolesta puoluekantaan katsomatta.
– Tämä on perinteinen tapa, jolla puhemiehen paikat on jaettu ja pitäydymme siinä nytkin. Me saimme hyvin laajan tuen äänestyksessä ja kuten jo viime keväänä sanoin: minun suuri tavoitteeni puheenjohtajana on, että kaikki puolueet oppositio-hallitusasemasta huolimatta saisivat äänensä kuuluviin. Tästä me aiomme yhdessä huolehtia, Lohela korosti.
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) muisteli, että hänen 37 vuoden edustajanuransa aikana on puhemies valittu aina kolmen suurimman joukosta. Myöskään neljää puhemiestä eli kolmea varapuhemiestä ei ole hänen aikanaan koskaan ollut.
Lohela odottaa vilkasta kevättä
Keväästä tulee työntäyteinen: hallitus tuo eduskunnan viilattavaksi noin 160 hallituksen esitystä, viisi selontekoa ja kaksi kansalaisaloitetta.
– Ne ovat sellaisia asioita, jotka kiinnostavat ja puhuttavat suomalaisia laajasti. Ehkä sellaista kiivasta keskustelua, jota suuressa salissa nähtiin joulun alla, nähdään keväälläkin, Lohela ounasteli.
Puhemiehiltä kysyttiin, tuottaako mahdollinen pakkolakien tuonti eduskuntaan keväällä pahaa ruuhkaa, kun lakien valmistelu nyt jäädytettiin.
Lohela uskoi sen vaikuttavan vain sitä kautta, että eduskunta toimii siihen tahtiin kuin hallitus sille esityksiä käsiteltäväksi antaa.
– En usko, että se sillä tavalla merkittävästi näkyisi, katsotaan kuinka käy, hän totesi.
Työmarkkinat käyvät pakkolakien edellä
Pekkarinen arveli, ettei se vaikuta millään tavalla. Yhteiskuntasopimuksen synty selvitetään ensin.
– Olen ymmärtänyt, ettei hallitus aio tuoda näitä esityksiä eduskuntaan ennen kuin nyt käynnissä olevat neuvottelut käydään loppuun saakka. Keskeneräistä prosessia ei ole tänne koskaan muulloinkaan tuotu, Pekkarinen korosti.
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, hallitus arvioi, tuoko se eduskuntaan ja mitä.
– Luotan siihen, että sopimus syntyy, Pekkarinen totesi.
Kyselytuntia kehitetään
Mitä uutta eduskuntatyöhön tulee? Kokoomuslainen toinen varapuhemies Paula Risikko povasi, että eduskunnan suosittuun torstain kyselytuntiin tulee joitakin uudistuksia.
– Valmistelu ja pohjatyö on käynnissä, Lohela vahvisti.
Puoli vuotta sujunut hyvin
Lohela iloitsi ensimmäisen puolivuotisensa puhemiehenä sujuneen erittäin hyvin.
– Meillä on suorat, reilut ja hyvät välit keskenämme. Olemme kokoontuneet säännöllisesti ja välillä epäsäännöllisestikin miettimään asioita, Lohela kehui ja kiitti konkarikollegoitaan hyvistä neuvoista, jotka ovat olleet hänelle arvokkaita
– Tätä on nyt todella mukavaa jatkaa, hän korosti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terho jatkaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana

Lohela valtiopäivien avajaisissa: ”Tarvitsemme joukkuehenkeä ja rohkeutta päättää asiat heti”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








