

MATTI MATIKAINEN
Lue puhemies Jussi Halla-ahon koko vappupuhe
Vappu on työn ja työväen juhla. Työhön ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovatkin hallinneet julkista keskustelua ja politiikan asialistaa ja tekevät niin varmasti myös jatkossa, totesi puhemies Jussi Halla-aho vappupuheessaan, jonka hän piti Helsingin Snellmanin aukiolla Helsingissä. Suomen Uutiset julkaisee Halla-ahon puheen kokonaisuudessaan.
Hallituksen suunnittelemat ja toteuttamat sopeutustoimet ovat tuoneet hyvin esille sen, että vaikka lähes kaikki ovat yksimielisiä menojen karsimisen tarpeesta, ei ole olemassa mitään yksittäistä menoerää, josta saisi leikata, eikä yhtäkään yksittäistä väestöryhmää, jolta saisi leikata. Ei saa leikata taiteesta eikä kulttuurista, ei Yleisradion rahoituksesta, ei sosiaali- ja työttömyysturvasta, ei koulutuksesta, ei opiskelijoilta, ei eläkeläisiltä, ei pieni- eikä keskituloisilta, ei kehitysavusta eikä maahanmuuttajien kotouttamisesta, ei ympäristö- ja ilmastotoimista, eikä tietenkään terveydenhuollon kustannuksista.
Onkin totta, että leikattiin mistä hyvänsä, se on aina joltakulta pois. Mutta jos keneltäkään ei saa ottaa mitään pois, herää väistämättä kysymys, että mitä sitten pitäisi tehdä julkisen talouden ongelmien suhteen. Joku voi tietysti sanoa, että ei tehdä mitään. Ollaan kuten ennenkin. Eletään velaksi ja otetaan joka vuosi 10 miljardia euroa uutta lainaa juokseviin menoihin. Tällainen ajattelu on kuitenkin hyvin itsekästä ja vastuutonta, koska meidän jälkeemme tulee uusia sukupolvia. Yhä pienempien ikäluokkien harteille jää paitsi yhteiskunnan välttämättömien toimintojen rahoittaminen myös meidän luomamme velkavuori ja velanhoitokulut. Onko se reilua ja solidaarista?
Työmarkkinauudistusten yhteydessä ay-liike ja poliittinen vasemmisto ovat toistelleet, että tähän asti Suomessa on pystytty sopimaan asioista, ja että nykyinen hallitus on ajanut työmarkkinat kriisiin ja konfliktiin. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, onko se sopimisen kulttuuri tuottanut kovin hyviä tuloksia, jos velka-aste on kaksinkertainen muihin pohjoismaihin nähden, eikä talous ole kasvanut vuoden 2008 romahduksen jälkeen. Onko pikemminkin niin, että välttämättömät uudistukset on jätetty tekemättä, jotta ei olisi suututettu ketään, ja kaikki ongelmat on ratkaistu lainaamalla rahaa. Lapsilta on helppoa ryöstää, koska heillä ei ole äänioikeutta.
Suomessa on perinteisesti voitettu vaalit lupaamalla ihmisille lisää etuja ja maksuttomia palveluja. Milloin vappusatasia eläkeläisille, milloin maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen koulutukseen. Jos Suomi olisi öljyvaltio ja rahaa olisi jaettavaksi, tämä olisi tietysti aivan oikein. Valitettavasti nämä asiat kuitenkin rahoitetaan velkarahalla ja verottamalla entistä ankarammin työtä ja yrittämistä. Vasemmisto sanoo, että hallitus hyysää hyvätuloisia, mutta valitettava tosiasia on, että parhaiten tienaaville on aivan yksi lysti, mikä on verotuksen taso. Heille jää aina riittävästi käteen. Korkea kokonaisveroaste osuu kaikkein ankarimmin pieni- ja keskituloisiin, työssäkäyviin ihmisiin, joita on yhä pienempi osa väestöstä. Jos työstä ei jää mitään käteen, ihminen alkaa aivan oikeutetusti kysellä, mitä järkeä on tehdä töitä.
Kaikki ymmärtävät sen, että vastuullinen kotitalous ei ylläpidä valheellista elintasoa ottamalla korkeakorkoisia pikavippejä. Jokainen ymmärtää sen, että menot eivät voi jatkuvasti ylittää tuloja. Tämän saman ajattelun pitäisi päteä myös julkiseen talouteen. Ei leikkauksia tehdä siksi, että se olisi mukavaa, vaan siksi, että meidän tulomme eivät riitä ylläpitämään kaikkea sitä, mitä valtio, kunnat ja hyvinvointialueet yrittävät tehdä. Meidän on tyydyttävä hiukan vähempään ja tehtävä yrittämisestä, työllistämisestä ja työllistymisestä nykyistä kannattavampaa.
Mutta jotta tämä sopeuttaminen olisi hyväksyttävää, on tietysti ensimmäisenä leikattava kaikkein turhimmista menoista. Ei ole oikein, että Suomi toimii globaalina sosiaalitoimistona, jonne kuka tahansa voi lampsia elämään veronmaksajien rahalla ja esittämään röyhkeitä vaatimuksia. Hallitus onkin sisäministeri Mari Rantasen johdolla ryhtynyt tekemään maahanmuuttopolitiikassa suunnanmuutosta, jolla Suomesta tehdään vähemmän houkutteleva kohde sosiaaliturvaperäiselle muuttoliikkeelle. Tämä on tärkeää paitsi talouden myös yhteiskunnan sosiaalisen eheyden ja kansalaisten turvallisuuden kannalta.
Kaikkien kotimaanpolitiikkaan liittyvien jännitteiden keskellä on maltettava välillä katsoa myös suurta kuvaa. Eurooppa elää vaarallisinta aikaa sitten toisen maailmansodan. Venäjän rikollinen hyökkäys Ukrainaan jatkuu kolmatta vuotta, eikä moni meistä jaksa enää kiinnittää asiaan päivittäistä huomiota. Venäjä on kuitenkin tänä aikana muuttunut vaarallisemmaksi, ei vähemmän vaaralliseksi, kaikille naapureilleen. Venäjä on sitä vaarallisempi meille kaikille, mitä paremmin se menestyy sodassaan Ukrainaa vastaan, ja siksi on tärkeää, että länsimaiden, myös Suomen, poliittinen ja ennen kaikkea materiaalinen tuki Ukrainalle jatkuu. Venäjä laskee sen varaan, että meiltä loppuu päättäväisyys. Meillä ei ole varaa väsyä.
Päätän näihin sanoihin ja toivotan teille kaikille iloista vappua!
JUSSI HALLA-AHO
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työmarkkinauudistukset työ ja yrittäminen sopeutustoimet vappupuhe etuisuudet toissijaiset menokohteet valtiontalous toimeentulo palvelut Maahanmuuttopolitiikka Mari Rantanen Ukraina Ay-liike Vasemmisto Venäjä Velkaantuminen talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mari Rantanen: yhden perussuomalaisen kansanedustajan ääliömäinen toiminta ei poista nuorisorikollisuutta, katujengiongelmaa, huumeongelmaa, väkivaltaongelmaa – PS jatkaa niiden hoitamista

”Takanani on Suomen Pankki, jossa ennen päätettiin rahapolitiikasta – ei päätetä enää. Edessäni Säätytalo, jossa ennen päätettiin laeista – ei päätetä enää. Vieressäni metsäteollisuuden rakennus ..”

Vasemmisto marssi vappuna punalippujen alla vaatien vallankumousta – kulkueesta kuului juutalaisvastaista huutoa ja vaatimuksia Israelin valtion hävittämisestä

Puhemies Halla-aho Washingtonissa: Suomi tekee parhaansa näyttääkseen esimerkkiä Euroopan puolustamisessa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








