

MATTI MATIKAINEN
Lundén varoittaa poliitikkoja vieraantumasta ihmisten arjesta: ”Politiikan tekeminen ei saisi muuttua kenellekään ammatiksi siten, ettei enää näe tai kuule, mitä maassa oikeasti tapahtuu”
Uudelle kansanedustajalle Mikko Lundénille on tärkeää koko Suomen pitäminen elinvoimaisena. Kansanedustaja on huolissaan kuntien mahdollisuuksista selviytyä niiden vastuulle annetuista tehtävistä. Lundén haluaisikin nostaa kuntien valtionosuuksia. Peruspalvelujen turvaamiseksi kansanedustaja olisi valmis leikkaamaan maahanmuuton kuluista.
Salolainen Mikko Lundén sai Varsinais-Suomen vaalipiirissä 4 500 äänestäjän tuen ja nousi eduskuntaan toisella yrittämällään.
Lundén on siviiliammatiltaan kauppias. Hän aloitti vuosi sitten K-kauppiaana Somerolla. Sitä ennen Lundén ehti työskennellä lihatiskillä jopa 23 vuotta.
Kauppias hoitaa homman
Lainsäätäjän tehtävä merkitsee isoa elämänmuutosta, mutta kokonaan Lundén ei aio luopua kauppiaan työstä.
– Kun aamulla hyppään Helsingin-junaan, pystyn matkalla tekemään läppärillä sekä kansanedustajan tehtäviä että oman kaupan töitä, kuten tilauksia. Tarkoitus kyllä on, että vaimoni alkaa tammikuussa pyörittämään kauppaa enemmän, mutta edelleen teen myös itse viikonloppuisin kaupassa vuoroja aina kun siihen vain on tilaisuus. Minulla on myös hyvä ja luotettava henkilökunta, joten eiköhän tämä kuvio onnistu, Lundén sanoo.
Tuoreen kansanedustajan mielestä poliitikon pahin virhe olisi vieraantuminen kansan arjesta.
– Politiikan tekeminen ei saisi muuttua kenellekään ammatiksi siten, ettei enää näe tai kuule, mitä maassa oikeasti tapahtuu. Kun olen kaupassa töissä, saan olla omillani, kansan keskellä ja kohdata ihmisiä kuten tähänkin asti. Siellä kuulen, mitä ihmiset ajattelevat arjen asioista ja mitkä asiat ovat huolen aiheena. Kaupassa työskentely on mielestäni muutenkin hyvää vastapainoa eduskuntatyölle, Lundén sanoo.
Kuntasektorille lisää tukea valtiolta
Politiikassa Lundén on ollut mukana jo kymmenen vuotta. Hän on myös Salon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen.
Eduskunnassa Lundén aikoo osaltaan puolustaa ja turvata kantaväestön, eli tavallisten suomalaisten elämän edellytyksiä.
– Tänä päivänä monet joutuvat hakemaan ruokaa leipäjonoista. Jotkut taas saattavat olla huolissaan oman työpaikan säilymisestä. Monessa kunnassa peruspalvelut ovat rapautuneet tai niiden saavutettavuus on vaikeutunut. Kannan siis huolta tavallisten kansalaisten arjen asioista, kuten jokaisen poliitikon mielestäni kuuluukin tehdä, Lundén sanoo.
Hänelle tärkeää on koko Suomen pitäminen elinvoimaisena. Kansanedustaja on huolissaan kuntien mahdollisuuksista selviytyä kaikista niiden vastuulle annetuista tehtävistä.
– Meidän täytyy jatkossakin huolehtia siitä että peruspalvelut, kuten lähikoulut, päivähoitopalvelut ja terveydenhuoltopalvelut ovat edelleen tarjolla, ettei kaikkien tarvitse muuttaa kasvukeskuksiin. Se edellyttää viime kädessä kuntien valtionosuuksien nostamista, viime vuosina suunta on valitettavasti ollut päinvastainen.
Röyhkeät myymälävarkaat kuriin
Kotimaan turvallisuus on Lundénille tärkeää. Poliisien määrää on kuitenkin 2010-luvulla vähennetty useilla sadoilla, ja Lundén vaatii asiaan pikaista korjausta. Kansanedustaja olisi valmis lisäämään poliisin resursseja huomattavasti.
– Poliisiin kohdistetut leikkaukset näkyvät esimerkiksi siinä, että syrjäseuduilla poliisin saapuminen paikalle kestää aivan liian kauan. Kansalaiset ovat oikeutetusti huolissaan turvallisuudestaan.
Poliisien määrän lisääminen ja poliisin näkyminen katukuvassa saattaisi myös nostaa kynnystä eräiden rikosten tekemiseen, joista nyt aiheutuu paljon harmia ja vaivaa, mutta joiden rikosten selvittämiseen poliisilla ei aina ole käytettävissä riittävästi resursseja.
Lundén nostaa esimerkiksi entistä röyhkeämmiksi muuttuneet myymälävarkaat, jotka ovat ympäri Suomea monen kauppiaan riesana.
– Monet yrittäjät ovat ottaneet minuun yhteyttä, kuinka turhauttavaa se on, kun tietyt samat tyypit saattavat tulla jopa 3-4 kertaa vuorokaudessa kauppaan yksinomaan tarkoituksenaan varastaa. Kauppiaat eivät aina pysty omin voimin estämään varkauksia, joten varastettujen tavaroiden hävikki jää kauppiaan tappioksi.
Myymälävarkauksien selvittelyyn voi kulua paljonkin aikaa. Moni kauppias kokee turhauttavana sen, että kiinni jääneiden rötöstelijöiden rikosoikeudelliset seuraamukset ovat tyypillisestä vähäisiä. Lundén lupaa selvittää, mitä asialle olisi tehtävissä.
– Rangaistusten kiristäminen on yksi mahdollisuus. Kun olen selvittänyt asiakokonaisuutta enemmän, tulen nostamaan asian esille eduskunnassa. Tarvittaessa teen myös lakialoitteen.
Ruuantuottajien syyllistäminen lopetettava
Eduskunnassa Lundén on maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Kansanedustaja sanoo, että hänen kohdallaan se oli ”nappiosuma”
– Olen kiitollinen myös eduskuntaryhmälle, että pääsin nimenomaan haluamaani valiokuntaan. Lupaan olla luottamuksen arvoinen. Valiokuntatyössä tulen puolustamaan suomalaisia maatiloja ja ruuantuottajia.
Lundénia harmittaa kotimaisen maatalouden ja karjankasvatuksen syyllistäminen ilmastonmuutosta koskevan keskustelun ja ilmastopolitiikan viitekehyksessä.
– Olin aivan äskettäin tutustumassa erään luomulihatilan toimintaan, ja näin itse, että tuotantoa hoidetaan asianmukaisesti ja vastuullisesti. Eläimiä kohdeltiin hyvin ja tilan toiminta oli muutenkin huippulaadukasta. Suomalainen liha on lähiruokaa parhaimmillaan, joten ruuantuottajien syyllistäminen on mielestäni väärin.
Lundén näkee ongelmana, että maaseudulla ruuantuottajien on vaikea tulla toimeen omalla työllään. Ruuan hintaan vaikuttavat myös maailmanmarkkinat, mutta maataloustukipolitiikka on pitkälti EU:n käsissä. Lundén haluaisikin palauttaa Suomelle päätösvallan tukipolitiikassa.
– Monet suomalaiset ovat valmiita maksamaan hieman enemmän kotimaisesta, puhtaasta ruuasta. Kotimaisen tuotannon jatkuvuus on tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
Valtion omaisuutta ei pidä husata Afrikkaan
Lundén moittii Antti Rinteen johtaman hallituksen ohjelman talouspoliittisia linjauksia. Hallitus on lisäämässä pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla.
– Ei sillä tavalla voi taloutta hoitaa, että omaisuutta myydään menojen rahoittamiseksi. Jos omaisuutta kuitenkin jostain syystä myydään, ei omaisuudesta tulleita tuottoja ainakaan pitäisi lähettää Afrikkaan, Lundén sanoo ja viittaa hallituksen suunnitelmiin nostaa kehitysavun rahoitus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
– Näilläkin rahoilla saataisiin aika paljon aikaan kantaväestön asioiden parantamiseksi. Politiikassa on kuitenkin aina loppujen lopuksi kyse resursseista ja rahan kohdistamisesta.
Leikkaukset kohdistettava maahanmuuttoon
Peruspalvelujen turvaamiseksi kansanedustaja olisi valmis leikkaamaan maahanmuuton kuluista.
– Perussuomalaiset eivät vastusta maahanmuuttoa sinänsä vaan ainoastaan Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista maahanmuuttoa. Maahanmuuton kulut ovat vuositasolla miljardeja, mutta onko siitä mitään hyötyä?
– Maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi päinvastoin kiristää monella tavalla. Ensinnäkin humanitaarinen maahanmuutto olisi lopetettava kokonaan. Suomessa jo olevat, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitäisi ottaa säilöön, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet. Se lisäisi turvallisuutta ja kannustaisi laittomasti maassa olevia palaamaan omatoimisesti kotimaahansa, Lundén sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kotimaisuus ruuantuottajat Mikko Lunden kansanedustajat suomalaiset Afrikka Maaseutu Peruspalvelut Kunnat perussuomalaiset Poliisi hallitus kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen: Hallitus syytää 700 miljoonaa euroa Afrikkaan – ”Ei ole Suomen ja suomalaisten edun mukaista toimintaa”

Antikainen: Hallitus petti vanhukset ja hoitajat – ”Kehitysapuun laitetaan 70 miljoonaa euroa lisää ensi vuonna, mutta maamme rakentajille jaetaan vain murusia”

Perussuomalaisten vaihtoehto: Ei suojatyöpaikoille ja laittomalle siirtolaisuudelle – kyllä teiden kunnossapidolle ja vastuullisuudelle

Perussuomalaiset: Suomalainen budjettineuvotteluiden keskiöön – tuntuvia leikkauksia haittamaahanmuutosta ja kehitysyhteistyöstä

PS:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Maatalous jätettiin taas yksin – maaseudun alasajo kiihtyy
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








