LEHTIKUVA
Eduskunta on viime viikkoina käsitellyt hallituksen esitystä laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa sanoo, että esitys on osa hallitusohjelman kirjausta, jossa hallitus turvaa vesihuollon toiminnan ja pitää vesivarat kansallisissa käsissä.
– Tässä nähdään, kuinka tärkeää on päästä hallituksen sisältä vaikuttamaan päätöksiin, edustaja Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.
Tähän liittyen samalla toimeenpannaan Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen perustuva eduskunnan aikaisempi päätös, minkä mukaan kunta ei saisi jatkossa myydä vesihuoltoon kohdistuvaa omistustaan. Valiokunnan jäsen Jenna Simula korostaa, että hyvää nyt loppuun käsitellyssä esityksessä on myös se, että kunnat saisivat myös etuosto-oikeuden, kun yksityisessä omistuksessa olevia vesihuoltolaitoksia myydään.
– Jatkossa saisi perustaa vain niin ikään kunnan omistuksessa olevia vesihuoltolaitoksia tai asiakasomisteisia vesihuolto-osuuskuntia, täsmentää edustaja Simula.
Edelleen tulee myös muistaa, että esityksen muilla muutoksilla edistettäisiin muun muassa vesihuollon alueellista yhteistyötä ja kehitettäisiin vesihuollon suunnittelujärjestelmää.
– Lisäksi täsmennettäisiin kunnan vesihuollon järjestämisvelvollisuutta sekä selkeytettäisiin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittämistä ja kiinteistöjen velvollisuutta liittyä laitoksen verkostoon, kertoo kansanedustaja Petri Huru.
– Jatkossa on hyvä muistaa myös se tosiasia, että kun kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvat vesihuoltolaitokset ovat kuntien omistuksessa, niin tällöin säilyy vaikutusvalta kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisissä kohteissa selkeästi kansallisissa käsissä, painottaa valiokunnan jäsen, edustaja Laura Huhtasaari.
– Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset pitävät erittäin tärkeänä sitä, että huolellisen ja laaja-alaisen säädösvalmistelun jälkeen voidaan nyt käsiteltävänä olevilla vesihuoltolain muutoksilla varmistaa julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa, päättää edustaja Antti Kangas.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eilen tiistaina eduskunta käsitteli maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä, joka liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki pitää esitystä erittäin tärkeänä ja kiittää valiokunnan puheenjohtajaa Ritva Elomaata (ps.) mietinnön esittelystä.
Eduskunta käsitteli eilen mietintöä, jolla varmistetaan vesivarojen säilyminen kansallisissa käsissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää lakiuudistusta erityisen merkittävänä. - Nyt se on toteutumassa: valtavan tärkeä lakiuudistus, joka turvaa vesivarojemme pysymisen kansallisissa käsissä, Garedew iloitsee.
Perussuomalaisille on tärkeää, että maamme vesivarat pysyvät suomalaisissa käsissä.
Lakihanke vesiyhtiöiden omistuksen sääntelystä on lähetetty uudelle lausuntokierrokselle. Pykäläluonnos pitää sisällään ehdotuksen kunnille säädettävästä myyntikiellosta, eli kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
