Maahanmuuton surkea tilinpäätös: Ruotsin veronmaksajat elättivät 675 000 muualta tullutta kansalaista vuonna 2019

”On tärkeämpää tietää minne on menossa kuin mistä on tulossa”. Näin lukee Ruotsin maltillisen kokoomuksen maahanmuuttoraportin otsikossa. Metsään on menty ja perusteellisesti, kertoo selvitys tiivistettynä.

– Tutkimus vuosilta 1990-2016 osoittaa, että kestää keskimäärin neljästä viiteen vuotta, ennen kuin puolet maahanmuuttajista on saanut jonkinlaista työtä. Yli 10 vuotta kestää taasen siihen, että edes puolet maahanmuuttajista on omavaraisia eli he eivät tarvitse toimeentulo- tai muita tukia olemiseensa ja elämiseensä, kertoo maltilllisen kokoomuksen maahanmuuttokomission tekemä selvitys.

Tutkimuksessa omavaraisuudella tarkoitettiin sitä, että henkilön nettotulot vuodessa olivat ainakin 186 000 kruunua (18 418 euroa) tai 12 500 kruunua (1 238 euroa) kuukaudessa.

Vuonna 2019 Ruotsissa oleskeli näin laskettuna veronmaksajien kustannuksella 675 000 maahanmuuttajaa.

Maahanmuuttajaryhmien välillä isot erot

Suurimpien maahanmuuttajaryhmien kohdalla tilanne on joiltain osin erityisen huolestuttava: Somaliasta edeltävien neljän vuoden aikana saapuneiden palkkatyöntekijöiden tai itsensä työllistäjien keskiansio vuonna 2019 oli 100 kruunua kuukaudessa.

Yli puolet Somaliasta tai Libanonista edeltävien yhdeksän vuoden aikana tulleista naishenkilöistä ei omannut ansiotuloja lainkaan.

Pakolaisena Ruotsiin tullut henkilö maksaa koko maassa oleskelunsa aikana yhteiskunnalle keskimäärin 74 000 kruunua (7 322 euroa) vuodessa. Maahanmuuttaja voi toki jossain vaiheessa olla myös nettoveronmaksaja mutta se ei riitä kattamaan eläkkeistä koituvia menoja. Pakolaisten vastaanottaminen on ruotsalaiselle yhteiskunnalle kulu sekä lyhyellä, että pitkällä tähtäimellä.

Väestö vaihtuu

Vuosina 2011-2020 ruotsista on hakenut turvapaikkaa lähes puoli miljoonaa ihmistä. Oleskelulupia on turvapaikkaperustein myönnetty 400 000 henkilölle. Huippuvuonna 2016 oleskelulupia myönnettiin yli 150 000, turvapaikkahakemuksiin niistä liittyi 87 000.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Ruotsin väestö on lisääntynyt miljoonalla ihmisellä. Vuonna 2020 väestönkasvusta 65 prosenttia oli seurausta maahanmuutosta.

Joka viides Ruotsissa asuva on syntynyt ulkomailla ja joka neljännellä on ulkomaalaistausta. Syyria on tavallisin syntymämaa, perässä tulevat Irak, Suomi, Puola ja Iran. Joka seitsemäs Ruotsissa asuva on itse asiassa syntynyt EU:n ulkopuolisessa maassa. Luku on korkein koko unionin alueella.

Maahanmuuttotase hallitusohjelmaan

Ruotsidemokraattien ja kokoomuksen mahdollisen vaalienjälkeisen hallituksen ohjelmaan onkin tulossa ilmastotoimia mittaavan taseen lisäksi maahanmuuton hallintaa ja tarvittavien toimien onnistumista mittaava maahanmuuttotase. Kuten ilmastonmuutoksen seurauksiin, myös maahanmuuton haittavaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa päättäväisillä toimilla.

Turvapaikkaperusteista maahanmuuttoa on selvityksen perusteella rajoitettava enintään 5 000 henkilöön vuodessa. Tavoitteessa onnistumista seurataan samoin kuin valtion taloutta ja tilinpitoa. Raportissa on lueteltu useita kymmeniä keinoja, joilla maahanmuuton aiheuttamia ongelmia voidaan ehkäistä ja integraatiota parantaa. Tähän kuuluvat myös toimet, joilla pyritään kahlitsemaan tähänastisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena syntynyttä väkivalta- ja muuta rikollisuutta sekä sosiaalista eriytymistä.

Suomeen tulleiden maahanmuuttajien pärjäämistä omillaan voi puolestaan tarkastella Suomen perustan julkaisemasta kuntakohtaisesta nettikartasta.