Maahanmuutosta seuraa Suomen kunnille rahoitusvaje – tulijat maksavat selvästi vähemmän veroja kuin kantaväestö

Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuutto kuormittaa raskaasti kuntataloutta, sillä ulkomaalaisperäinen väestönkasvu ei suinkaan tue verotulojen kehitystä. Omien erityispalvelujensa lisäksi maahanmuuttajat kuluttavat yhteisiä julkisia palveluita vähintään yhtä paljon kuin muutkin asukkaat, mutta ulkomaisten tulijoiden keskimääräinen osallistuminen palveluiden rahoitukseen kunnallisverojen muodossa jää kauaksi kantaväestöstä.

Verkkopalveluna osoitteessa kuntaluvut.fi julkaistu rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus Suomen kunnissa maksetuista veroista, saaduista tulonsiirroista ja käytetyistä julkisista palveluista osoittaa yksiselitteisesti, että valtaosa maahanmuutosta tuo selvästi enemmän kuluja kuin kasvattaa verotuloja.
Tutkimuksessa käytetyt tilastotiedot ovat peräisin vuodelta 2022, joka on uusin saatavilla oleva tilastovuosi.

Kunnat tarjoavat lakisääteiset peruspalvelut kaikille asukkailleen, ja julkiset palvelut kunnissa rahoitetaan pitkälti kuntalaisten maksamilla kunnallisveroilla. Tutkimuksen mukaan lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajat kuitenkin maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroja verrattuna kantaväestöön. Tämä on aiheuttanut kuntien talouksiin rahoitusvajeen, joka kunnan on täytynyt paikata. Käytännössä vaihtoehtoina on vain joko kunnan veroasteen nosto tai velanotto.

Kuntien tehtäviä ovat esimerkiksi peruskoulutus ja varhaiskasvatus, liikenne- ja ympäristöpalvelut ja perusinfrastruktuuri. Myös perusterveydenhuollon, pelastustoimen ja sosiaalipalvelujen järjestäminen kuului kunnille ennen kuin sote-uudistus siirsi nämä tehtävät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta, samalla siirtäen verotuksen painopistettä kunnallisveroista valtion tuloveroon.

Vieraskielisille runsaasti Kelan tukia

Maahanmuuttajien osuudet kuntien kaikista työttömistä ovat suurimmat Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa, pääkaupunkiseudulla, Turussa, Uudessakaupungissa ja Keravalla.

Vihannestuotannostaan tunnetun Närpiön kunnassa maahanmuuttajien osuus kunnan työttömistä on peräti 65,5 prosenttia, Vantaalla 43,6 prosenttia, Espoossa 42,2 prosenttia ja Helsingissä 34 prosenttia.

Työikäiset 18–64-vuotiaat maahanmuuttajat ovat yliedustettuina Kelan myöntämien sosiaalitukien saajissa lähes koko Suomessa. Esimerkiksi peräti 82 prosentissa Suomen kunnista maahanmuuttajissa on enemmän toimeentulotuen saajia kuin kunnan kantaväestössä.

Työttömyysturvaetuuksien saajia oli kaikkien maahanmuuttajien joukossa 92 prosentissa Suomen kunnista enemmän kuin paikallisessa kantaväestössä. Tutkimus on siten samansuuntainen kuin esimerkiksi Iltalehden viime keväänä julkaisema tieto, jonka mukaan vieraskielisten prosenttiosuus Kelan maksamista tuista lähestyy pääkaupunkiseudulla eräissä tukityypeissä jo 50 prosenttia.

Käytännössä kaikki ne kunnat, joissa maahanmuuttajat saavat vähemmän tukia kuin kunnan kantaväestö, ovat pieniä kuntia, joissa on vain vähän maahanmuuttajia.
Suomen Perustan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajaryhmissä on kuitenkin eroja.

Sosiaalietuuksien saajista suurimpana ryhmänä erottautuu suurien pakolaismaiden (Irak, Somalia, Afganistan tai Syyria) maahanmuuttajat, joiden edustajissa on kaikissa tutkimuksessa huomioiduissa kunnissa enemmän toimeentulotuen saajia kuin kantaväestössä. Jos sen sijaan tarkastellaan vain länsimaalaisia, niin tämän maahanmuuttajaryhmän osalta 35 prosentissa Suomen kunnista länsimaalaisissa oli enemmän toimeentulotuen saajia kuin kunnan kantaväestössä.

Maahanmuuttajien veronmaksukyky on heikko

Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätuloja 25–60-vuotiailta. Tulokset osoittavat töissä olevien maahanmuuttajien sijoittuvan pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle. Tällöin myös veronmaksukyky on heikko.

Yhteenlaskettujen palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvot ovat tutkimusaineistossa vuodelta 2022. Suomalaisen kantaväestön keskiarvo vuonna 2022 oli 38 310 euroa ja kaikkien ulkomaalaistaustaisten keskiarvo vain 24 250 euroa eli yli kolmasosan vähemmän kuin kantaväestöllä.

Maksettujen kunnallisverojen osalta tutkimuksessa vertaillaan kuntakohtaisesti eri maahanmuuttajaryhmien maksamia kunnallisveroja kantaväestön maksamiin kunnallisveroihin. Esitetyissä tuloksissa vertaillaan kuntien 18–64-vuotiasta maahanmuuttajaväestöä kuntien 18–64-vuotiaaseen kantaväestöön. Vertailun kohteena ovat kunnan maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen keskiarvot verrattuna kunnan kantaväestön maksamien kunnallisverojen keskiarvoihin.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien maksamat kunnallisverot jäävät kauaksi suomalaisesta kantaväestöstä: esimerkiksi Helsingissä kaikkien maahanmuuttajataustaisten keskiarvo oli 47,8 prosenttia Helsingin suomalaisen kantaväestön keskiarvosta. Koko Suomen kohdalla yhteensä tämä kaikkia maahanmuuttajataustaisia koskeva vertailuluku oli 58,0 prosenttia. Tarkat kuntakohtaiset luvut löytyvät kuntaluvut.fi-sivulla julkaistusta interaktiivisesta kartasta.

Aiemmissa tutkimuksissa samanlaisia havaintoja

Suomen Perustan päivitetty tutkimus selvästi tukee myös aiempia havaintoja, joiden mukaan maahanmuutto on käynyt erittäin kalliiksi kaikille länsimaille – siis myös suomalaisille veronmaksajille.

Maahanmuuton vaikutuksia julkistaloudelle on tutkittu esimerkiksi Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun tutkimuksessa Borderless Welfare State – The Consequences of Immigration for Public Finances.

Hollantilaistutkimuksessa on selvitetty maahanmuuton julkisen talouden elinkaarivaikutukset, ja johtopäätös tutkimuksesta on selkeä: ainoastaan länsimaista ja Itä-Aasiasta tulevalla työ- tai opiskeluperustaisella maahanmuutolla on positiiviset julkisen talouden nettovaikutukset vastaanottavalle yhteiskunnalle. Matalapalkkaisia töitä tekevillä maahanmuuttajilla julkistaloudelliset elinkaarivaikutukset ovat lähellä nollaa tai negatiiviset. Negatiivisiksi ne muuttuvat viimeistään, kun otetaan huomioon perheenyhdistämiset sekä Hollannissa syntynyt toinen maahanmuuttajasukupolvi.

Tutkimuksessa viitataan myös Tilastokeskuksen tutkimukseen sekä tuoreehkoon suomalaiseen väitöstutkimukseen, jotka osoittavat, että maahanmuutto on taloudellisesti haitallista paitsi kantaväestön veronmaksajille myös Suomessa jo oleville maahanmuuttajille, sillä maahanmuutto laskee matalasti koulutettujen palkkoja eräillä aloilla.

Isa Kuosmasen taloustieteen väitöskirjan mukaan EU:n itälaajeneminen aiheutti Suomessa eräissä rakennusalan ammateissa pysyvän 1 700 euron suuruisen vuosittaisen ansionmenetyksen suhteessa henkilöihin, jotka työskentelivät maahanmuutolle vähemmän nojautuvilla aloilla.

Laboren viime vuonna julkaistussa tutkimuspaperissa puolestaan tarkasteltiin saatavuusharkinnan alueellisen poistamisen vaikutuksia. Tutkimuspaperin tulosten mukaan saatavuusharkinnan alueellinen poistaminen laskee pienituloisten suomalaisten ansiotuloja entisestään. Vaikutus palkkoihin koski erityisesti palvelualoja.