

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 27/2021 luetuin
Maahanmuuttajaryhmät ottivat yhteen Boråsin ongelmalähiössä – poliisin erikoisjoukot yrittivät taltuttaa tappelijoita
Ainakin 100 kahden eri maahanmuuttajaryhmän edustajaa oli mukana joukkotappelussa klaanien hallitsemassa Boråsin ongelmalähiössä. Väkijoukko otti levottomuuksien jatkuessa yhteiseksi vihollisekseen poliisin ja toimittajat. Tapahtumat osoittavat osaltaan sen, ettei segregaatio ole enää suurkaupunkien yksinoikeus.
Tiistaina juhannuksen alusviikolla jo pitkään kytenyt epäluulo eri kansallisuuksien välillä puhkesi yhteenotoksi Norrbyn ongelmalähiössä Boråsissa. Yhteenotto sai tiettävästi alkunsa yksittäisestä pahoinpitelystä, joka pian laajeni massiiviseksi mellakaksi.
Poliisipartioiden saavuttua rauhoittamaan kahakkaa tapahtui silminnäkijöiden mukaan täysin päinvastainen reaktio. Satapäinen väkijoukko riehaantui (video) entisestään ja uhkaili poliiseja. Kahakassa poliisi sai pullosta päähänsä ja kiidätettiin sairaalaan. Tilanteen yhä eskaloituessa paikalle kutsuttiin poliisin erikoisjoukot Göteborgista sekä helikopteriyksikkö.
Kuhmu demokratian otsaan
Norrby luokitellaan kansallisesti erittäin ongelmalliseksi lähiöksi. Aluetta hallitsee poliisin mukaan neljä verkostoa (klaania). Verkostot perustuvat etniseen taustaan, yhteiseen uskontoon, sukulaisuuteen tai ystävyyteen. Tyypillistä alueelle on, että pelon ja omertan ilmapiirissä asukkaat eivät uskalla ilmoittaa näkemistään laittomuuksista viranomaisille.
Boråsin tapahtumat saivat vakavan sivujuonteen siksikin, että väkijoukko yritti estää mediaa tekemästä työtään konfliktialueella. Oheisessa videossa huppupäinen henkilö käy SVT:n kameramiehen kimppuun.
Boråsin Norrbyn mellakassa toteutui pohjoismaisen demokraattisen yhteiskunnan kannalta kaksi keskeistä uhkakuvaa: kansanjoukot kävivät demokratiaa puolustavan virkavallan kimppuun ja vapaaseen yhteiskuntaan kuuluvan median työtä sabotoitiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pelon ilmapiiri klaani yhteisö Norrby kansanryhmät yhteenotto Borås omerta ongelmalähiö etninen tausta levottomuudet Göteborg Mellakka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Suomi luisumassa Ruotsin tielle – ”Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja massamaahanmuutto johtavat maan lopulta totaaliseen kaaokseen”

Monikulttuurista kerrostaloelämää: Meteliä ympäri vuorokauden, naapuri hyökkäsi Hannelen kimppuun kuin hyeena, poliisit paikalle – ”Katso ensin talon nimitaulua ennen kuin vuokraat asunnon”

Äiti Göteborgin lähiössä: ”Karkottakaa poikani – mikään muu ei auta”

Rikollisten klaanisukujen lapset vaativat Ruotsissa ikätovereiltaan palveluksia ja kunnioitusta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








