

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksista ja heikosta kielitaidosta uskallettava puhua – Koponen: ”Tämä ei ole rasismia vaan realismia”
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimistulokset ja kielen osaaminen ovat selkeästi heikompia kuin valtaväestöllä. Kansanedustaja Ari Koponen on huolissaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikosta kielitaidosta ja vaatii asian nostamista julkiseen keskusteluun. – Kun maahanmuuton ongelmat uskalletaan sanoa ääneen, ei kyse ole rasismista vaan siitä, että ongelmat halutaan ratkaista.
– Suomi oli Pisa-tuloksissa kärkimaa 2000-luvun alussa, jolloin vieraskielisten oppilaiden määrä maassamme oli pieni. Esimerkiksi Espoossa vuonna 1998 vieraskielisten osuus kaikilla oppimisalueilla oli alle 5 prosenttia. Nyt meillä on peruskouluja, joissa arkisissa kohtaamisissa ei puhuta enää lainkaan suomea, sanoo kansanedustaja Ari Koponen.
Espoossa ja Vantaalla vieraskielisen väestön osuus on korkeimmillaan yli 50 prosenttia. Turusta löytyy koulu, jonka oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Jos taustoista ei puhuta, jäävät riskit tunnistamatta
Koposen mukaan suomalainen peruskoulu on ollut suuri menestystarina, mutta menneisyys ei ole tae tulevasta. Peruskouluaan päättävät ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat suomalaisia lukutaidossa jäljessä osaamisen tasolla jopa kolme vuotta ja matematiikassa kaksi vuotta.
Vastaavasti toisen polven maahanmuuttajanuoret, joiden vanhemmat ovat tulleet Suomeen ennen lapsensa syntymää, ovat jäljessä keskimäärin runsaan vuoden, vaikka ovat käyneet täysimittaisesti suomalaisen peruskoulun.
– Asiantuntijat ja kansainväliset esimerkit varoittavat julkisen keskustelun tärkeydestä. Mikäli oppilaiden taustoista ei puhuta, jäävät niihin liittyvät riskit tunnistamatta. Kun maahanmuuton ongelmat uskalletaan sanotaan ääneen, ei ole kyse rasismista vaan realismista ja siitä, että ongelma halutaan ratkaista, kommentoi Koponen.
Kielitaidon vaatiminen on ratkaisun avain
Maahanmuuttajien lapset oppivat suomea melko nopeasti ja hyvin vielä 2000-luvun alussa ennen massamaahanmuuttoa, koska heidän arkinen ympäristönsä ja koululuokkansa oli suomenkielinen. Nykyisessä ympäristössä maahanmuuttajataustaisilla luokilla kielen oppiminen on lähes mahdotonta, kun vertaisoppimista ei enää tapahdu. Myös opettajien jaksaminen on Koposen mukaan kovilla.
– Punavihreän hallituksemme ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu. Tämä näkyy kaikissa tilastoissa ja tutkimustiedoissa. Meidän täytyy vaatia kielen oppimista, sillä se on avain ongelman ratkaisuun, lataa Koponen.
– Demaripääministerimme voisi kuunnella naapurimaamme Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Anderssonin linjauksia, joiden mukaan jatkossa Ruotsiin muuttavilta on odotettava enemmän. Nuorten pitää mennä kouluun, ja vanhempien on opeteltava ruotsin kieli ja mentävä töihin tai kouluttauduttava ammattiin. Tämän täytyy olla myös Suomen linja asioita turhaan kaunistelematta, Koponen päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maahanmuuttajataustaiset oppilaat maahanmuuton ongelmat Magdalena Andersson kielitaitovaatimus punavihreä hallitus Pisa-tutkimus oppimisvaikeudet Ari Koponen kielitaito Peruskoulu massamaahanmuutto Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”

Koulujen eriytyminen kiihtyy – vasemmisto ehdottaa valinnanvapauden rajoittamista, mutta löytyisikö parempiakin keinoja?

Ruotsin hallitusta arvostellaan Pisa-oppimistulosten peukaloinnista – selityksenä maahanmuuttajien kehno kielitaito

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Kännykät pois oppitunneilta – Ari Koponen: ”Tämä olisi yksi ratkaisu oppimisen ongelmiin”

Opiskelussa on aika palata entiseen – Koponen: ”Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun”

Koponen: ”Ennen vartijoiden palkkaamista kouluihin olisi paljon muitakin keinoja käytettävissä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi”

Länsiväylä: Väkivaltaa, rauhattomuutta ja rasismisyytöksiä Espoon kouluissa

Koponen ei niele Li Anderssonin selityksiä Suomen heikentyneistä oppimistuloksista: ”Meillä on Suomessa peruskouluja, joissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita on jo 70 %”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








