

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maahanmuuttajien lapsilla paljon autismia – riski 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin
Suurin autismiriski on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on tutkimuksen mukaan noin 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin. Riski oli kohonnut kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukuun ottamatta Pohjoismaista tulleita.
Uuden lastensairaalan Päiväkeskus Vuorella vaikeasti autistisista potilaista vain seitsemällä prosentilla molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Itse potilaista 90 prosenttia oli kuitenkin syntynyt Suomessa, kertoo tuore tutkimus.
– Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta, sanoo tutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma.
– Vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsevat tukea.
Ilmiön syytä ei varmuudella tunneta
Varmuutta ilmiön aiheuttajasta ei ole. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta, jonka tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin. Ilmiö on havaittu muuallakin etelämmästä Pohjoismaihin muuttaneiden jälkeläisillä.
Ruotsissa havaitiin 1980-luvun lopulla autististen lasten olevan usein maahanmuuttajaperheistä. Tutkimuksissa on osoitettu Ruotsissa syntyneillä maahanmuuttajaäitien lapsilla suurentunut vaikean ASD:n riski, mutta tämä ei koske lievää ASD:tä eikä Ruotsin ulkopuolella syntyneitä maahanmuuttajalapsia.
Lapset eivät ymmärrä mitään kieltä
Maahanmuuttajataustaisten lasten yliedustus autismiyksikön potilaissa ei johdu siitä, että heistä tehtäisiin muita herkemmin lähetteitä. Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista on tehty lähetteitä lievemmin perustein ja nuorempina kuin maahanmuuttajataustaisista. Maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla 2–5 päivän tutkimusjaksolla autismiepäily vahvistui suomalaisten vanhempien lapsia useammin.
Myöskään suomen kielen taidon puutteellisuuteen tai kulttuurieroihin liittyvät tekijät eivät selitä ilmiötä. Päiväkeskukseen keskimäärin kolmen vuoden iässä lähetettäessä lapset eivät tyypillisesti puhuneet tai osoittaneet ymmärtävänsä mitään kieltä.
Vanhemmat ovat lapsensa mukana päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan kommunikoitaessa käytetään tarvittaessa heidän toivomustensa mukaista tulkkausta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- perheiden tuki D-vitamiininpuutos kehitysviiveinen ASD Mirjami Jolma kieli- ja kulttuuriympäristö kansanterveydellisesti merkittävä maahanmuuttajien lapset autismikirjo Uusi lastensairaala autismi kulttuurierot kielitaito Lähi-itä Pohjoismaat maahanmuuttajat Afrikka Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

Koponen: Lapsilisän korottaminen voisi toimia taloudellisena kannustimena suomalaisten syntyvyysasteen nostamiseksi

Perhe on yhteiskunnan perusta – ”Suomessa tarvitaan toimia suomalaisten syntyvyyden nostamiseksi”

Suomessa ei ole tarpeeksi Suomi-vauvoja eikä Suomi-isiä – Ranne: ”Kehotan woke-vouhottajia ja ilmastopaniikin lietsojia katsomaan sydämeensä, mitä on tullut tehtyä”

Unkari vapauttaa alle 30-vuotiaat äidit tuloverosta – opintolainankin saa anteeksi tekemällä lapsen
Viikon suosituimmat
Uusimmat

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää






