

LEHTIKUVA
Viikon 15/2015 luetuin
Maahanmuutto maksaa suomalaisille yli miljardin vuodessa
Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu Pauli Vahtera Vantaalta laski jo viisi vuotta sitten Ylen MOT-ohjelmaa varten maahanmuuton todellisten kustannusten olevan yli miljardi euroa vuodessa. Maahanmuuton kustannuksiin liittyy muutama iso asia, jotka eivät käy ilmi Suomen Perustan juuri julkaisemassa tutkimuksessa, jonka mukaan maahanmuutosta koituu suomalaisille yli 700 miljoonan euron lasku joka vuosi. Laskelmissa ei ole huomioitu tiettyjä piilokustannuksia, jotka eivät näy missään konkreettisina lukuina.
– Yksi iso asia on asumisen kustannukset. Virallisissa laskelmissa lasten saamat tuet on laskettu vanhempien tuloiksi, eli esimerkiksi somalien kohdalla siihen kuuluvat myös lapsilisät, kotihoidontuet sekä isommasta asunnosta maksettavat tuet. Kun lapset jaetaan työikäisille aikuisille, on jokaisella keskimäärin 1,1 lasta, eli keskimäärin jokainen asuu kaksiossa, Vahtera selvittää.
Halvimpien yksityisten kaksioiden vuokrat Vantaalla ovat 700 euroa kuukaudessa, kaupungin vuokra-asunnoissa 500 euroa, eli siinä on jo kaksisataa euroa kuussa näkymätöntä tukea kaupungin vuokra-asunnossa asuville vantaalaisille – Helsingissä tietysti vielä enemmän.
Ulkomaalaiset rakentavat maahanmuuttajien
asunnot suomalaisten rahoilla
Maahanmuuttajat myös vievät keskimäärin kaikki Vantaalle rakennettavat uudet kerrostaloasunnot, jotka rakennetaan velaksi ulkomaalaisten toimesta. Suomessahan talot rakentavat tänä päivänä virolaiset ja yhä enenevässä määrin vieläkin kauempaa tulevat. Rakentamisesta aiheutuva velka koituu lopulta suomalaisten maksettavaksi.
– Suomalaiset siis maksavat maahanmuuttajille rakennettavat asunnot rahalla, joka valuu ulkomaille. Kustannuksia ei voi laskea, koska asia on velkarahalla hoidettu, Vahtera kertoo.
Arvonlisäveron tuotto on harhaa
Toinen suuri harha on Vahteran mielestä maahanmuuttajien sosiaaliturvastaan maksaman arvonlisäveron laskeminen tuloksi – maksavathan suomalaiset arvonlisäveroa aivan yhtä paljon, tulo siis on täysin kuvitteellinen. Tuotto olisi aivan sama, jos rahat annettaisiin suomalaisille köyhille.
– Kun kaikki puolueet ovat nykyään sitä mieltä, että sosiaaliturvasta pitäisi leikata vähintään indeksikorotukset jäädyttämällä, niin pelkästään maahanmuuton kustannuksia leikkaamalla voisi sosiaaliturvan tason säilyttää.
– Nykyään sanotaan, etteivät Helsingissä bussitkaan kulkisi ilman maahanmuuttajia. Tilanne on väärillä poliittisilla päätöksillä järjestetty siten, että suomalaiset bussikuskit eivät saa Helsingistä töitä. Se vain on niin, että maahanmuuttajat vievät oikeasti suomalaisilta työpaikkoja, sanoo Vahtera.
Maahanmuutto lisännyt valtion velkaa
Usein maahanmuuttajien tuottamiksi tuloiksi lasketaan maahanmuuton ympärille rakentunut ns. maahanmuuttoteollisuus vastaanottokeskuksineen, tulkkeineen, avustajineen ja niin edelleen. Kuitenkin koko sen ajan, kun humanitaarista maahanmuuttoa on Suomessa isommassa mittakaavassa harjoitettu, on myös otettu velkaa. Silloin voi sanoa, että maahanmuutto on lisännyt valtion velkaa.
– Tässä kohtaa joku voi sanoa, että on hyvä kun se raha pyörii Suomessa, mutta todellisuudessa suuri osa rahoista valuu tuontitavaroiden sekä maahanmuuttajien matkustelun ja rahalähetysten mukana ulkomaille.
– Iso pointti tässä on velkaantumisen katkaiseminen. Kun Suomeen on luotu tällainen yli miljardin vuodessa nielevä hirviö ja samaan aikaan otetaan lisää velkaa, se syö suomalaisten hyvinvointia. Jos on tärkeää, että yhteiskunnan verovaroilla kustantama sosiaaliturva täällä pyörii, annettakoon se raha sitten suomalaisille, Vahtera täsmentää.
Suomeen tullaan ja
annetaan tulla väärin perustein
Suomessa turvapaikka on myönnetty vain alle sadalle somalille, mutta kuitenkin heitä on maassa jo noin 17 000. Maahanmuuton kustannusten hillitsemiseksi olisi tärkeätä pystyä käännyttämään pois ne, joille ei ole edes myönnetty turvapaikkaa Suomessa.
– Loppujen lopuksi on aivan sama, mitä maahanmuutto maksaa, kun tänne kerran tullaan – ja annetaan tulla – väärin perustein. Kun maailman väkiluku erityisesti kehitysmaissa koko ajan kasvaa, tulee myös pakolaisten määrä Euroopassa kasvamaan. Ei riitä, että laskemme maahanmuuton kustannukset nyt, meidän pitää myös tietää mitä ne ovat kymmenen, viidenkymmenen ja sadan vuoden kuluttua. Kun raha on loppu jo nyt, mistä sitä lisääkään tulee? Vahtera kysyy.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Somaleiden maastamuuttoa edistettävä

Suomen Perustalta tutkimus maahanmuuton kustannuksista

PS-Nuoret: Maahanmuuttajia voitava palauttaa kotimaihinsa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








