

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maahanmuutto muokkaa Suomea peruuttamattomasti – valtaosa tulijoista työllistyy heikosti, jos edes ollenkaan
Eurovaalien iso kysymys on maahanmuutto. Väkeä tulee kehittyvistä maista Eurooppaan vuoden 2015 pakolaiskriisin malliin. Lukujen takana on muuttuva arki, jonka jokainen suurten kaupunkien asukas näkee omalla tavallaan joka ikinen päivä. On helppoa olla punavihreä liberaali Etelä-Helsingissä.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli huhtikuun lopussa 5 613 972. Maamme väkiluku kasvoi tammi–huhtikuun aikana 10 121 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 14 748 enemmän kuin maastamuuttoja.
Vuonna 2023 Suomeen muutti ennätykselliset 73 236 henkilöä. Maastamuuttoja oli 15 322 ja nettomaahanmuutoksi kertyi ennätysmäiset 57 914 henkilöä. Nettomaahanmuuttoa kasvattivat etenkin vuonna 2022 Suomeen tilapäisen suojelun nojalla saapuneet ukrainalaiset.
Maahanmuutto kolminkertaistunut
Maahanmuutto on 2020-luvulla kolminkertaistunut verrattuna edellisen vuosikymmenen lukuihin.
Suomalaistaustaisen väestön määrä kääntyi laskuun vuonna 2014 ja oli vuoreen 2022 mennessä vähentynyt 100 000 henkilöllä. Samalla ajanjaksolla ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut 185 00 henkilöllä. Ja vauhti sen kun kiihtyy.
Ulkomaalaistaustaiset ovat keskittyneet erityisesti pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle sekä Ouluun. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten määrä on jo yli 20 prosenttia.
Kaupunginosat eriytyvät
Enemmän kuin joka neljäs helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen vuonna 2035 ja heidän määränsä kasvaa 100 000 henkilöllä. Espoon ennusteen mukaan vuonna 2053 puolet työikäisistä on ulkomaalaistaustaisia.
Suomen Perustan Lähiöluvut-tutkimus paljastaa, että eri kaupunginosissa eletään keskenään hyvin erilaisissa todellisuuksissa. Etelä-Helsingin Eirassa maahanmuutosta johtuvia sosiaalisia ongelmia ei juurikaan joudu kohtaamaan.
– Siinä missä väestönkasvu aiemmin tarkoitti kasvavia verotuloja, tarkoittaa väestönkasvu nykyisellään pikemminkin kasvavaa julkisten palvelujen kysyntää. Valtaosa maahanmuuttajista työllistyy heikosti, jos edes työllistyy ollenkaan. Ne, jotka työllistyvät, työllistyvät matalapalkka-aloille, joista ei juurikaan kerry veroja yhteiseen kassaan, sanoo Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Väestö liikkeessä
Helsingistä muuttavat pois suomenkieliset, korkeakoulutetut lapsiperheet. Kaupunkiin taasen muuttaa paljon vieraskielisiä “keskimäärin heikosti pärjääviä”, toteaa Suomen perustan tutkija Samuli Salminen viestipalvelu X:ssä.
– Pääkaupunkiseutu menetti muualle Suomeen erityisesti 25–44-vuotiaita vuonna 2021, myös 45–64-vuotiaista ja alle kouluikäisistä koitui selvää muuttotappiota. Pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli tappiollinen ainoastaan kotimaisia kieliä puhuvissa vuonna 2021”, Salminen kirjoittaa.
Isojen pakolaismaiden (Somalia, Irak, Syyria ja Afganistan) kansalaisista 55,2 prosenttia sai Helsingissä toimeentulotukea vuonna 2020. Suomalaisesta kantaväestöstä sai toimeentulotukea samaan aikaan 7,9 prosenttia.
Uudet asukkaat tarvitsevat palveluita
Asuntorakentaminen on koko maassa historiallisessa umpijäässä, eikä nopeaa palautumista ole näköpiirissä. Pelkästään Helsinkiin on tulossa 10 vuoden sisällä jo mainitut 100 000 uutta asukasta.
Minnehän heidät on tarkoitus asuttaa, kun omistusasuminen on uushelsinkiläisillä mitä todennäköisimmin se epätodennäköinen vaihtoehto.
Uudet asukkaat edellyttävät sitä, että palvelutason turvaamiseksi on rakennettava lisää päiväkoteja sekä kouluja ja palkattava henkilöstöä. Jo ennestään kriisissä oleva sotesektori on helisemässä pelkästään nykyisellä väestöpohjalla.
Käärme punavihreässä paratiisissa
Ja kukahan tämän kaiken sitten maksaa? Velka alkaa olla jo nyt velipuoli myös kuntataloudessa ja nettoveronmaksajien motiivi voi olla hakusessa, jos yhteiskunnalle pulitettavat summat menevät pelkästään muiden perustapeiden turvaamiseen.
Samaan aikaan yhteiskuntia ravistelee rakennemuutos, jonka kaltaista ei ole ennen nähty. Kokonaiset ammatit katoavat ja uusien syntyminen on enemmän tai vähemmän hakusessa. Kouluttamattomalle halpatyövoimalle on tulevaisuudessa yhä vähemmän tarvetta.
Ainoa varma tieto on täten se, että väestö kasvaa, mutta kaikki muu on ilmeisen hämärän peitossa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yhteiskunnan rakennemuutos kunnalliset palvelut suomalaistaustaiset Eurovaalit 2024 asuntorakentaminen sotepalvelut kuolleisuus ulkomaalaistaustaiset EU:n ulkopuolinen maahanmuutto nettomaahanmuutto vuoden 2015 pakolaisvyöry maastamuutto halpatyövoima Pääkaupunkiseutu Turku Espoo Tampere Samuli Salminen Oulu Velanotto Vantaa Simo Grönroos Helsinki maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Pahoinpitelyistä ja ryöstöistä epäilty nuorisojoukko herättää huolta ja kuumotusta Helsingin ”onnellisten saarella”

Vastaanottokeskus tulla tupsahti Espoon Miilukorpeen – paikalliset asukkaat vastustavat: ”Pelottaa nuoren tytön äitinä”

Väestönvaihto – pelkoa lietsova salaliittoteoria vai sittenkin tarkka tilannekuva menossa olevasta kehityksestä?

Vihervasemmistolta lisää löperöä maahanmuuttopuhetta puoluejohtajien EU-tentissä – perussuomalaisten Purra tyrmää: ”Siirtolaispaine Eurooppaan voidaan ratkaista vain torjumalla se”

Laura Huhtasaari EU:n maahanmuuttopolitiikasta: ”Poliitikkojen tehtävä on taata omien kansalaistensa turvallisuus ja tätä suomalaiset meiltä odottavat”

Riikka Purra EU:n turvapaikkaprosessista: Suojelu ja sen tarjoaminen voidaan tuottaa kolmansissa turvallisissa maissa

Sisäministeri Rantanen vaatii uusia ratkaisuja EU-maahanmuuttopolitiikkaan: ”Maahanmuuton ongelmat tulleet kansalaisten silmille ympäri Eurooppaa”

Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava – ”Vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä pakko uudistaa radikaalisti”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








