Äänestäjien mielestä kaikkein tärkein kysymys Ruotsin valtiopäivävaaleissa on maahanmuutto. Viidennes äänestäjistä pitää sitä keskeisimpänä asiana. Ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat kansalaisten mielestä parhaiten ruotsidemokraattien hallussa.
Vielä maaliskuussa vaaleihin oltiin menossa Demoskop-tutkimuslaitoksen mielipidetiedustelun mukaan sairaanhoito edellä, mutta huhtikuussa tilanne on muuttunut. Voidaan puhua jopa radikaalista liikahduksesta, sillä maahanmuuton tärkeys kansalaisten asialistalla on noussut viisi prosenttiyksikköä.
Äänestäjien mielestä ruotsidemokraatit ovat pitäneet parhaiten esillä maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä.
– Jos äänestäjät ovat tätä mieltä se tietysti auttaa puoluetta, se on täysin kiistatonta, sanoo Demoskopin toimitusjohtaja Anders Lindholm Expressen-lehden haastattelussa.
Ruostidemokraattien kannatus oli maaliskuussa lähes 18 prosenttia. Kannatus on parhaimmillaan käynyt yli 20 prosentin ja se on pysnyt merkittävästi edellistä valtiopäivävaalitulosta (12,9%) korkeammalla jo yli kaksi vuotta.
Lindholmin mukaan aiheiden tärkeys kansalaisten mielissä heijastaa paljolti niitä teemoja, jotka juuri kysymyshetkellä ovat esillä julkisuudessa ja joista puhutaan turuilla ja toreilla. Hänen mieleensä ei tule juuri nyt mitään erityistä seikkaa, joka olisi nostanut maahanmuuttoon liittyvät kysymykset tärkeyslistan kärkeen.
– Ehkä kuitenkin sosiaalihallituksen ohjekirja lapsen kanssa avioliitossa eläville ja siitä noussut kohu saattoi vaikuttaa jossain määrin.
Suomen Uutiset kirjoitti maaliskuussa ruotsalaisia raivostuttaneesta oppaasta.
Lindholm ennustaa, että tärkeimmät kysymykset syyskuun vaaleissa ovat nimenomaan maahanmuuttokysymys, sairaanhoito sekä yhteiskunnan turvattomuuteen, lakiin ja järjestykseen liittyvät asiat. Toisaalta yleismaailmalliset asiat kuten vaikkapa kauppasota voivat heilauttaa asioiden tärkeysjärjestystä nopeastikin.
Maahanmuutto: 20% (+5)
Sairaanhoito: 19% (-4)
Laki ja järjestys: 12% (-3)
Integraatio: 10% (-3)
Koulunkäynti&lastenhoito: 10% (0)
Ympäristö: 9% (+1)
Ruotsin talous: 7% (+1)
Vanhustenhoito: 5% (0)
Tasa-arvo: 3% (+1)
Työ: 3% (0)
Maanpuolustus: 1% (-1)
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
