

LEHTIKUVA
Maahanmuuttoviraston Repo: Suomen kiristynyt linja näkyy vasta viiveellä
Somalialaisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden saamien myönteisten päätösten määrät ovat hyvin korkeita siihen nähden, että Maahanmuuttoviraston uusimman selvityksen mukaan maiden turvallisuustilanne on parantunut viime vuoden lopussa.
Maahanmuuttovirasto ilmoitti tiistaina, että virastoon on lähiaikoina tulossa ja on osin jo tullut useita uusia työntekijöitä käsittelemään paisunutta turvapaikkahakemusten määrää. Helmikuun aikana hakemuksia oli käsittelemässä jo 500 työntekijää, kun vielä vuodenvaihteessa tehtävää hoiti 73 henkilöä. Edelleen lisää henkilöstöä virastoon on tulossa toukokuussa.
Tällä hetkellä viraston käsittelyssä on jonossa noin 24 500 turvapaikkahakemusta.
Käsittelijöille on työtä, sillä viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa ennätysmäisesti yli 32 000 ihmistä. Tällä hetkellä viraston käsittelyssä on jonossa noin 24 500 turvapaikkahakemusta.
Sisäasiainministeriön alainen Maahanmuuttovirasto on nyt tehostanut menettelyään esimerkiksi lyhentämällä turvapaikkapuhuttelun kestoa siten, että tapauskohtaisesti turvapaikkapuhuttelu voidaan suorittaa vain noin kolmessa tunnissa.
Näyttönä usein vain hakijan kertomus
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo vakuuttaa, että kaikki turvapaikkapäätökset hoidetaan edelleen asianmukaisesti ja lain puitteissa. Turvapaikanhakijan puhuttelu ei myöskään ole kategorisesti kolmen tunnin mittainen, vaan kestää tarvittaessa niin pitkään kuin on tarpeellista.
– Kyse on hallintomenettelystä, johon jo lain mukaan kuuluu viranomaisen velvollisuus selvittää asiaa. Jos ilmenee epäselvyyksiä, niin tarvittaessa hakijoihin kohdennetaan lisäpuhuttelua.
Turvapaikanhakijoita puhuttelevat maahanmuuttoviraston ylitarkastajat, jotka vastaanottamansa selvityksen perusteella tekevät hakijan tilanteesta uskottavuusarvion.
– Myös turvapaikanhakijalla itsellään on asiassa niin sanottu auttamisvelvollisuus, vaikka usein muuta näyttöä ei ole esittää kuin hakijan oma kertomus. On ymmärrettävää, että esimerkiksi sotatoimialueelta saapuvalla henkilöllä on lähtökohtaisesti puutteelliset mahdollisuudet esittää näyttöä omassa asiassaan, Repo kertoo.
Lähes kaikille somalialaisille myönteinen päätös
Turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentit EU-maiden kesken vaihtelevat suuresti. Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin vuosien 2014 ja 2015 tilastojen mukaan Suomi on antanut myönteisen päätöksen 68 prosentille afganistanilaisista hakijoista, 85 prosentille irakilaisista hakijoista ja peräti 94 prosentille somalialaisista hakijoista. Suomi on myös myöntänyt suhteellisesti muita Pohjoismaita enemmän myönteisiä päätöksiä kyseisille hakijoille.
Irakin turvapaikkakriteerien tarkistaminen tulee vaikuttamaan merkittävästi hyväksyttyjen hakemusten määrään.
Määrät Suomen osalta ovat hyvin korkeita siihen nähden, että Maahanmuuttoviraston uusimman selvityksen mukaan muun muassa Somalian ja Irakin turvallisuustilanne parantui viime vuoden lopussa. Myös sisäministeri Petteri Orpo on todennut, että Irakin turvapaikkakriteerien tarkistaminen tulee vaikuttamaan merkittävästi hyväksyttyjen hakemusten määrään.
Turvallisuustilannearviot vaihtelevat
Repo myöntää, että EU-maiden vaihteleva linja hakemusten hyväksymisessä on aito huolenaihe. Eräs syy vaihtelevuuteen on EU-valtioissa erilaiset turvallisuustilannearviot koskien niitä maita, joista hakijat tulevat. Toisaalta myös kansallisten tuomioistuimien ratkaisut muun muassa turvallisuustilanteesta ja luvat kriteerien täyttymisestä voivat vaihdella.
– Tilanne ei silti ole tyydyttävä, jos EU-maiden välillä on näin suuria alueellisia eroja. Nyt olisi syytä pikaisesti yhdenmukaistaa turvallisuusarviot EU-alueella.
Suomen linja muuttumassa
Revon mukaan lähtömaiden muuttuneet turvallisuusarviot näkyvät Suomen tilastoissa myönnettyjen turvapaikkojen määrissä vasta myöhemmin tänä vuonna, eli vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä Suomen päätöskäytännöstä. Suuri osa viimevuotisista hakemuksista on toistaiseksi käsittelemättä.
– Vielä ennen kesää tulemme myös arvioimaan uudestaan esimerkiksi Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta. Tiedossa on, että esimerkiksi tietyillä alueilla Irakissa turvallisuus on parantunut ja tämä tulee näkymään tilastoissa viiveellä.
Halla-ahon luvut toteutumassa?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho osoitti äskettäin tilastotietoihin perustuen, kuinka yli 70 prosenttia Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista on saamassa myönteisen päätöksen. Halla-ahon luvut ovat siten samansuuntaisia Eurostatin julkaisemien tilastotietojen kanssa.
”Tänä vuonna käsitellyistä turvapaikkahakemuksista vain noin 25 prosenttia on johtanut myönteiseen päätökseen.”
Revon mukaan Suomen linja on kuitenkin osittain muuttumassa.
– Kaikki turvapaikkahakemukset ratkaistaan yksilöllisen tilanteen perusteella. Tänä vuonna käsitellyistä turvapaikkahakemuksista vain noin 25 prosenttia on johtanut myönteiseen päätökseen. Moni hakemuksen jättäneistä on myös peruuttanut hakemuksen ja lähtenyt maasta itse, kun hakija on itse arvioinut omat perusteensa riittämättömiksi ja siksi arvellut saavansa kielteisen päätöksen.
Suomea markkinoidaan somessa
Viime vuonna sosiaalisessa mediassa alkoi levitä viestejä, joiden mukaan turvapaikanhakijalla olisi hyvät mahdollisuudet saada jäädä Suomeen. Esimerkiksi viime syksynä irakilaisten hakijoiden keskuudessa levitettiin huhuja Suomen nopeista käsittelyajoista. Viestejä ovat lähettäneet markkinointitarkoituksissa muun muassa ihmissalakuljettajat.
Suomen viranomaiset ovat reagoineet tilanteeseen, ja tällä on osin ollut vaikutusta tilanteeseen.
– Maahanmuuttovirasto toimii myös sosiaalisessa mediassa siten, että olemme pyrkineet välittämään lähtöalueille oikeaa tietoa Suomen lupakäytännöstä. Tässä virasto on toiminut yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
840 saanut myönteisen päätöksen tänä vuonna
Suomi on tänä vuonna myöntänyt 671 turvapaikkaa, eli tällöin hakija on saanut pakolaisstatuksen, joka helpottaa muun muassa perheenjäsenten saapumista Suomeen. Toissijaisen suojelun perusteella Suomeen on toistaiseksi saanut jäädä 169 hakijaa.
Turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneen asema voidaan kuitenkin lakkauttaa, jos tilanne, jonka perusteella lupa on myönnetty, on muuttunut.
Turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneen asema voidaan kuitenkin lakkauttaa, jos tilanne, jonka perusteella lupa on myönnetty, on muuttunut. Lupa voidaan peruuttaa myös, jos käy ilmi, että on annettu vääriä tietoja hakemuksessa.
– Periaatteena on nyt tehdä nopeat päätökset sekä selkeästi myönteisiin että kielteisiin hakemuksiin. Nyt on tässä jonon alkuvaiheen käsittelyssä poimittu tällaisia sekä myönteisiä että kielteisiä tapauksia ja tehty nopeasti ratkaisut. Tämä osaltaan näkyy myös myönteisten turvapaikkaratkaisujen määrissä, Repo sanoo.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eerola: ”Nyt on etsittävä perusteet turvapaikanhakijoiden palauttamiselle – eikä porsaanreikiä maahan jäämiselle”

Meri: ”Vaadin selitystä Maahanmuuttovirastolta – onko muu Eurooppa julmempi vai olemmeko me vain hyväuskoisia?”

Sisäasiainministeriön ylijohtaja: ”Maahanmuuttovirastolla on itsenäinen päätösvalta turvapaikka-asioissa”

Nerg: Turvapaikan saaneet somalialaiset tulevat kielitestin perusteella maan levottomilta alueilta

Turvapaikanhakijat valittavat ahkerasti kielteisistä päätöksistä – tänä vuonna jo 750 valitusta

Hongistolta rajut moitteet maahanmuuttovirastolle – ”näyttää olevan muista EU-maista täysin poikkeava linja”

Eduskunta tiukentaa maahanmuuton säännöksiä

Raatikaiselta jatkokysymys sisäministerille: Onko kaikkien Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden taustoja edes mahdollista selvittää?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








