

piqsels
Maailman velkavuori kasvanut vaarallisen korkealle tasolle, tulevien kriisien hoito vaikeutuu
Maailmantalouden velkaantuminen on kasvanut vaarallisen korkealle tasolle, velkaantuminen uhkaa kasvaa edelleen ja se vaikeuttaa huomattavasti tulevien kriisien hoitoa. Finanssi- ja rahapolitiikka ovat olleet ennätysmäisen kevyttä, kun talouksia on yritetty estää romahtamasta. VTT Heikki Koskenkylä nostaa keskusteluun brittiläisen taloushistorioitsijan Adam Toozen kirjan koronan aiheuttamasta talouskriisistä.
New Yorkin Columbian yliopiston professori Adam Tooze on kirjoittanut merkittävän kirjan koronan aiheuttamasta talouskriisistä ja sen seurauksista maailmantaloudelle. Kirjan nimi on Shutdown: How Covid Shook the World’s Economy. Teos julkaistiin syyskuun alussa. Se on herättänyt laajalti huomiota.
Toozen keskeiset johtopäätökset ovat, että maailmantalouden velkaantuminen on kasvanut vaarallisen korkealle tasolle, velkaantuminen uhkaa kasvaa edelleen ja se vaikeuttaa huomattavasti tulevien kriisien hoitoa. Finanssi- ja rahapolitiikka ovat olleet ennätysmäisen kevyttä, kun talouksia on yritetty estää romahtamasta. Maailmantaloudessa on eletty eräänlaista kokeellisen talouspolitiikan aikaa. Koronan vaikutuksia talouteen on onnistuttu lieventämään, mutta tämän politiikan seuraukset saattavat tuntua vielä pitkään. Niitä on myös vaikeata arvioida.
Kansainvälisen rahoituksen instituutti IIF arvioi maailman velkamäärän olevan tänä vuonna ennätyksellisen korkealla, lähes 300 biljoonan dollarin eli 300 000 miljardin tasolla. Tässä ovat mukana valtioiden, yritysten ja kotitalouksien velat. Velkojen suhde maailman bruttokansantuotteeseen on peräti 353 prosenttia. Julkisen velan osuus kokonaisvelasta on noin viidennes.
Valtioiden velka-asteet eli velan suhde bruttokansantuotteeseen ovat monissa maissa kasvaneet jo pitempään. Sama trendi koskee myös koko julkista sektoria. Kansainvälisen finanssikriisin aikana vuosina 2008-2010 velanotto kiihtyi selvästi ja samoin euroalueella eurokriisin aikaan. Korona kiihdytti velkaantumista laajalti maailmassa viime vuoden maaliskuusta lähtien.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve aloitti uuden aikakauden keskuspankkien toiminnassa finanssikriisin aikaan vuonna 2008. Se aloitti määrällisen elvyttämisen eli QE-politiikan (engl: quantitative easing). FED alkoi ostaa valtion pitkiä bondeja luomalla uutta rahaa. Ostot laajenivat vähitellen myös yritysten ja kiinteistöalan joukkovelkakirjoihin. Euroalueella EKP aloitti QE-politiikan eurokriisin aikana. Myös useat muut keskuspankit aloittivat QE-politiikan. Monet keskuspankit olivat ensin laskeneet ohjauskoron nollaan tai jopa negatiiviseksi. Koronlaskuilla ja QE-politiikalla varmistettiin markkinoiden ja pankkien likviditeetti sekä saatiin pitkät korot laskemaan nollatasolle tai jopa negatiivisiksi.
QE-politiikan ansiosta valtioiden velkojen korkokulut laskivat huomattavasti. Rikkaiden maiden keskuspankkien taseet ovat vuoden 2021 lopulla yhteensä peräti 28 biljoonaa dollaria. Noususta on noin 40 prosenttia syntynyt koronan aikana. Finanssikriisin alkaessa taseiden summa oli vain 7 biljoonaa dollaria.
Koronan aikana Yhdysvalloissa alettiin jakaa rahaa suoraan kansalle. EU:ssa otetaan käyttöön yhteiset velat elvytysrahaston muodossa. QE-politiikasta on vaikeata perääntyä, koska markkinoilla pelätään korkojen nousua. Seurauksena on ollut valtava moraalikadon kasvu. Tämä näkyy sijoittajien reaktioissa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Kiinassa kiinteistöalan suuri yritys Evergrande on konkurssin partaalla. Kiinassa arvioidaan olevan paljon ylivelkaantuneita yrityksiä ja merkittävän kiinteistökuplan. Kiinan länsimaita korkeampi talouden kasvuvauhti onkin perustunut pitkälti ylivelkaantumiseen.
Sijoittajat ovat luulleet riskien osin kadonneen halvan velan ja runsaan rahan aikana. Tämä on luonut moraalikatoa, jolloin riskejä aliarvioidaan. Valtiot velkaantuvat edelleen, koska odottavat keskuspankkien ostavan suuren osan niiden velkapapereista ja pitävät näin korot alhaalla. Monien talouksien kehitys on tullut liian riippuvaksi rahapolitiikasta. Rahapolitiikan normalisointi vaatisi talouskehityksen elpyessä korkojen nostoa. Myös inflaation kiihtyminen saattaa vaatia korkojen nostoa. Toisaalta jo puheetkin QE-politiikan vähentämisestä ja korkojen nostosta hermostuttavat markkinoita. EKP:lla saattaa olla suurimmat ongelmat koronnostolle ja QE:n vähentämiselle. EKP:n rahapolitiikkaa vaikeuttaa huomattavasti suuret erot euromaiden velka-asteessa.
Professori Tooze arvioi, että talouksien epätavanomaisista elvytystoimista saattaa tulla pysyviä, koska niiden avulla on saatu estettyä talouksien romahtaminen ja uuden finanssikriisin synty. Näin on käynyt keskuspankkien QE-politiikalle. Samoin tapahtunee myös valtioiden elvytystoimille ja EU:n yhteiselle velalle. Varsinkin Italian ja Ranskan taholta on ehdotettu EU:n yhteisestä velanotosta eli eurobondeista ja elvytysrahastosta pysyvää järjestelyä.
Toozen arvio voi olla oikeaan osuvaa. Maailmantalous on kuin kokeellisilla lääkkeillä hoidettu potilas. Akuutit oireet on saatu selätettyä. Toisaalta kukaan ei tiedä varmuudella, kuinka pitkään uudet lääkkeet tehoavat ja mikä on niiden pitkän ajan vaikutus. Varmana voidaan kuitenkin pitää sitä, että tulevien kriisien hoito vaikeutuu. Mikäli velka-asteita ei nyt saada nousukauden aikana laskettua, tulevien kriisien hoito tulee vaikeutumaan olennaisesti. Velka-asteet kasvaisivat silloin jälleen uusille ennätystasoille. Markkinoiden ja sijoittajien luottamus raha- ja talouspolitiikan tehoon saattaisi romahtaa. Seurauksena voi olla kaikkien aikojen pahin talous- ja finanssikriisi.
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EKP huolissaan aiheuttamistaan riskeistä – kehottaa kansalaisia nielemään kiltisti elämisen kallistumisen

Puolustaako EU pieniä jäsenmaitaan? Liettuan mukaan Kiina on torpannut maiden välisen kaupan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








